tiistai 27. heinäkuuta 2021

Anneli Kivelä: Onnenkauppaa Katajamäellä

 



Karisto, 295 sivuinen pokkari, 5. painos Hämeenlinna 2010. Ilmestynyt 2007 tämä kirja.

Takakansiteksti: 

Elämän ylä- ja alamäkiä idyllisessä Katajamäen kylässä.

Nelikymppinen Satu halajaa pois Pohjanmaalta ja onnistuu saamaan työpaikan Katajamäen lähellä sijaitsevasta Honkahovin lomahotellista. Asuntokin järjestyy, kun pieni punainen Pihlajan torppa on jäänyt tyhjilleen ja kaipaa vuokralaista. Satu ihastuu torppaan ensi silmäyksellä - samoin kuin kyläkauppiaan poika Heikki Satuun...

Sinkkuelämään jo melkein tottunut Satu herää vireässä pikkukylässä uuteen kukoistukseen! Elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä -niitä riittää niin työkavereilla kuin omalla perheelläkin, eivätkä ne kaikki aina ole iloisia. Vähiten se, että äidillä todetaan Alzheimerin tauti.

Mutkaton elämänasenne ja ripaus hulluutta vievät silti aina eteenpäin, läpi vaikeuksienkin.

Anneli Kivelä yhdistää raikkaalla tavalla tuttuja nykypäivän ongelmia perinteiseen maaseuturomantiikkaan.

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä oli siis se toinen silloin aikoinaan hankkimani kirja, jonka sain ostettua uppo-outona kirjana Keskiseltä Tuurista ihan muutaman euron hintaan, mutta jotka lähtivät sitten bookcrossing-kirjana eteenpäin ja tämän, nyt sitten pokkarin hankin vuosi sitten nettikirpparilta ja kyseisen pokkarin hintaa en enää muista, paljonko mahdoin tästä maksaa silloin.

En kyllä pahemmin muistanut tästä Satun tarinasta mitään. En edes mitään juonen käänteitä, mitä sitten tässä kirjassa nyt toisella lukukerralla ilmeni. En edes sukunimi-juttua, että Satulla ja Heikillä, eli Hermannilla, kuten Satu Heikkiä kutsuu hänen toisella nimellään, on sama sukunimi, eivätkä kuitenkaan ole mitään sukua. Sen vain muistin tästä tarinasta, että Satu ja Heikki päätyvät kyllä yhteen. Tähän kirjaan oli kyllä mahdutettu aika mukavasti mutkia matkaan. Enkä yhtään muistanut, että tässä kirjassa seikkailee eräs kissakin, Reino nimeltään. Mukavan paljon kyllä unohtanut tapahtumia ensimmäisen lukukerran jälkeen tarinasta, joten voi sanoa, että melkein uutena tarinana tätä kyllä luin. Ei voi kyllä ihan täydellisesti sanoa, että olipa mukava palata tutun ja turvallisen tarinan pariin uudelleen, kun oli niin hatarat muistikuvat ensimmäisestä lukukerrasta, mutta mukavaa luettavaa tämä Katajamäki-sarja kuitenkin on ja meinaan ottaa hyllystä sarjan kolmannen opuksen seuraavaksi luettavaksi.


maanantai 19. heinäkuuta 2021

Anneli Kivelä: Kotiin Katajamäelle

 


Pokkari, jonka hankin vuosi sitten kokoelmaani.

Takakansiteksti: Kaivattua kotimaista viihdettä nostalgianälkäisille!

Työttömäksi jäänyt yksinhuoltaja Minne muuttaa 8-vuotiaan poikansa kanssa Katajamäen kylään, kummisedältä perimäänsä pikkuiseen mökkiin. Päätöstä helpottaa bisnesmaailmassa menestyneen ystävättären järjestämä etätyö.

Hyvää tarkoittava mutta utelias kyläyhteisö innostuu uusista asukkaista, ja enemmän tai vähemmän aiheellisia juoruja sikisee tuota pikaa Minnen ja kyläkoulun komean johtajaopettajan Henrin ympärillä. Minnen naapurissa asuvasta leskeksi jääneestä Artosta on tosin enemmän käytännön hyötyä, mieheltä kun sujuvat remontitkin.

Kyläläisillä riittää kuitenkin pähkäilemistä, sillä Minnen mökillä näyttää kyläilevän paitsi hänen äitinsä "vaariystävineen ", myös Minnen varakas ja vetävän näköinen ex-avomies...

Anneli Kivelän esikoisteos yhdistää raikkaalla tavalla tuttuja nykypäivän ongelmia perinteiseen maaseuturomantiikkaan.

290 sivua, Karisto Oy Hämeenlinna, 2010,  6.painos.

 

Tämä on siis toinen versio tästä kyseisestä kirjasta, joka minulla on nyt hyllyssäni. Aiemmin mulla oli näitä kaksi ekaa kovakantisina kirjoina, kun olin ostanut ihan muutamalla eurolla Keskiseltä Tuurista. Vuonna 2012 rekisteröin kirjat bookcrossing-kirjoiksi ja lähtivät maailmalle. 

Myöhemmin mua alkoi harmittaan, kun sarjaan tuli lisää kirjoja ja sit kun jostain kuulin huhua, että tämä sarja loppuisi, ettei enää jatkoa tulisikaan, niin mulle tuli into metsästää nämä sarjan kaikki jaksot omaan hyllyyni nettikirpparilta. Joitakin sarjan kirjoja tuli silloin aiemmin luettua kirjaston kirjoina ja joitakin ostin itselleni. Nyt mulla kuitenkin on kaikki sarjassa ilmestyneet kirjat, osa on pokkareita ja osa kovakantisia. Se oli mulle saavutus saada koko sarja uudelleen hyllyyni. 

Sarjan uusimpia kirjoja en lukenut, vaan odottavat hyllyssä, että luen alun kirjat ensin, jotta saan sarjasta sellaisen kokonaisen mielikuvan itselleni. Tämän kirjan lukemisen aloitin keväällä tänä vuonna ja alkuun tuntui työläältä keskittyä kirjan lukemiseen ja tuntui takkuilevan aika paljonkin lukeminen, mutta mä en antanut periksi ja nyt sitten loppu tuli luettua ihan tänä päivänä useampi kymmenen sivua ja useampi luku kirjasta. Kirjassa kun on 30 lukua. En kyllä paljoa muistanut tämän kirjan tapahtumista, sillä siitä on aikaa, kun olen tämän ekan kerran lukenut. Oiskohan ollut se jotain 2008, kun ihan uutena kuitenkin tuli ostettua kirjat, vaikka ostohinta ei päätä huimannut, oisko ollut jotain 3-4 euroa kipale. 

Tätä kirjaa oli kyllä sitten ihan mukavaa lukea, kun pääsin kunnolla mukaan tarinaan. Tänä juhannuksena luin tästä kirjasta just juhannuskohtaa ja se tuntui niin mukavalle lukea, että sen jälkeen tätä kirjaa luin kyllä mielelläni aina silloin, kun kirjan käteeni otin. En ihan joka päivä lukenut, joskus oli pitkäkin aika, etten koskenutkaan kirjaan, vaikka mieli olisikin tehnyt, mutta jotenkin tuntui, ettei osaa keskittyä lukemiseen. Ihan mukavaan kohtaan tämä sarjan eka jakso nyt sitten jäi ja otin jo kirjahyllystäni sarjan toisen kirjan ja laitoin väliin jo valmiiksi kirjanmerkin odottamaan lukemista. Nyt mulla tuntuu olevan sellainen lukemisen into päällä, ihanaa!

 


Carl Mesterton & Curt Ulftedt & Miisa Lindén: METSOLAT Tie kotiin

  Bookcrossing-kirjana aikoinaan tullut kovakantinen kirja, 343 sivua, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993. Takakansiteksti: Lähes 2 milj...