Mauri Kunnas: Suomalainen tonttukirja

 

Omasta hyllystä tämä kirja tuli luettua tässä yksi päivä. Olin jo pidemmän aikaa toivonut tätä kirjaa itselleni ja vihdoin sen sain. Kuva otettu netistä, ei siis oma ottamani.

Otavan Kirjapaino Keuruu 2022, 48 sivua.

Takakansiteksti:

Tonttukos se siellä kolaa?

Ennen muinoin, siihen aikaan kun mummon isoisän äiti oli vielä pikkuinen tytöntyllerö, Suomen taloissa asusteli haltijoita, joita sanottiin tontuiksi. Hyvin kohdeltuina nämä kotitontut, saunatontut, riihitontut, tallitontut, navettatontut ja myllytontut toivat taloon onnea. Tämä tonttujen elämän kiehtova kartoitus syntyi kirjailijan monivuotisten tutkimusten tuloksena. Kiehtovassa kirjassaan Mauri Kunnas kertoo hauskoja ja jännittäviä tarinoita tonttuväen kummallisista elintavoista ja omituisista nimistä.

Valloittava piirros- ja tarinakirja suomalaisista tontuista.

Omat tunnelmat kirjasta:

Tykkäsin tästä kirjasta valtavan paljon. Mukavaa tekstiä luettavaksi ja todella ihania kuvia ihaltavaksi. Tätä kirjaa ei passaa kyllä säilytyslootaan laittaa piiloon, vaan tämä pysyy lähempänää hyllyssä, jolloin voipi ihailla hurmaavia kuvia ja lueskella tekstiä uudemman kerran. Tässä kirjassa oli kerrontaa eräästä tontusta, josta on aikoinaan tehty myös vinyylilevykin ja vuosien jälkeen sain hankittua sen c-kasetin joululevyjen joukkoon. Voisikin kuunnella kasetin seuraavaksi. Muksuna tuli sitä vinyylilevyä kuunneltua aika monta kertaa levysoittimelta. Onneksi mulla on tuossa cd-radiosoittimessa myös toimiva c-kasettipuoli, joten voin kuunnella myös kasetilta musiikkia, ja toisinaan myös kuuntelen muutamaa kasettia ihan omaksi ilokseni. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi. Toimiva vaikka pukinkonttiin joululahjaksi. Mukavaa joulukuuta ja joulun odottelua kaikille!

Tuomas Kyrö; Mielensäpahoittajan Hiihtokirja

 

Kirjan kuva lainattu googlesta, ei siis oma ottamani. Bookcrossing-kirjana saatu kuukausiarvontakirjana 8.10.2018, eli ehti olla hyllyssäni useamman tovin, ennekuin tähän tartuin.

144 sivuinen( tähän laskettu lopussa olleet lisäsivut), WSOY:n sivuilta löytyi, että pehmeäkantinen kirja painettu marraskuussa 2016, kun kirjassa ei ollut painatusvuotta, jännä juttu. Eikö se ois kiva, kun ois kirjassa muistona painatusvuosi?

Takakansiteksti ja tätä en kopio, vaan kirjoitan ihan itte omin pienin kätösin:

"Hiihtäjän tarkoitus on mennä metsään. Ja metsästäkin eteenpäin, järven jäille, vieraille maille. Metsästä palatessaan hänellä on oltava jotain tarpeellista mukanaan. Karhu, emäntä, uusia tietoja ja taitoja, mausteita taikka harvinaisesta turkiksesta tehty hattu. Kilpahiihdossa metsään menneen hiihtäjän pitää tulla takaisin kultamitalin kanssa. Vähintään on tehtävä talven paras hiihto."

Mielensäpahoittaja kuljettaa lukijaa suomalaisissa umpihangissa ja auratuilla laduilla. Mielensäpahoittajan hiihtokirja kertoo kansakunnasta, joka on liikkunut suksilla, tehnyt töitä suksilla ja ennen kaikkea kilpaillut suksilla, vapaalla ja perinteisellä tyylillä. Teos pitää sisällään myös Lahden maastohiihdon MM-kilpailujen epävirallisen kisaoppaan, josta jokainen tilastoniilo, miniä ja lättähattu löytää korvaamatonta tietoa niin kisoista, hiihtäjistä kuin Lahden kaupungista.

Lisälirpakkeen teksti:

Tuomas Kyrö (s.1974) on kirjailija ja ihme hiihtäjä. Hän on julkaissut kiitettyjä ja luettuja kirjoja jo Lahden MM-vuodesta 2001 lähtien. Hänen tietoisuutensa alkaa Juha Miedon sadasosasekunnin tappiosta. Kyrön paras koulumuisto sijoittuu vuoteen 1984, kun  juhlasalissa katsottiin Marja-Liisa Kirvesniemen kultamitalihiihdot. Hänen proosansa kulmakivi on Jari Puikkosen telemarkalastulo. Kyrö ei ole sukua Kari-Pekka Kyrölle.

Omat tunnelmat kirjasta:

Otin kirjasen lukuun 5.10.2022, kun piti välistä saada hiukan jotain kevyempää luettavaa opiskelulukujen väliin, vaan ehän mä tätä yhtäsoittoa kuitenkaan lukenut. Taisin vain sen yhden tovin silloin lukea ja taas toviksi opus unohtui.

Eilen iltasella tiistaina 22.11.2022 sitten urakoimalla urakoin ja luin, kuin luinkin tämän loppuun. Oli muutenkin eilettäin valmistumisen tunnelmaa, kun pääsin kirjaröykkiöstä eroon, eli opiskellut kirjat on onnistuneesti käyty kylille palauttaan kirjastolle.

Ihan hyvä luettava opus tämä on ja kyllä oli mielessä se Lahden kisojen tunnelmat 2001 alkuvuodesta, sillä siihen vuoteen sijoittui omaishoitajana oloni mummulleni ja hiihtoja tuli seurattua telkkarista päivisin muun tohinan tiimellyksessä, kun piti puita kantaa pieneen tupaan, pitää pientä taloa lämpimänä hurjissa reilun -30 asteen pakkasissa, kantaa kaivosta vettä sisälle, että sai tiskit vadissa tiskattua lieden päällä lämmitetyllä vedellä. Ja siihen vuoteen sijoittuu se ajankohta, kun mummu vihdoin opetti mulle villasukkiin kantalappujen kutomisen. Eli kyllä tämä muistoja herätti moneltakin osin, kun tätä luki ja kyllä tämän seurassa tuli muutamat naurutkin naurettua. Tuli niin mieleen ekan Mielensäpahoittaja-elokuvan Antti Litjan sutkautukset. Tämä tais olla vasta toinen Tuomas Kyrön kirja, jonka olen lukenut. Se oli se Miniä-kirja, jonka silloin luin, kun tuli kylkiäiskirjana Kirjan ja Ruusun-päivänä. Kaksi elokuvaakin on tullut jo nähtyä, uusinta en ole nähnyt ja se yksi telkkarisarjakin tuli aikoinaan katsottua, että kyllä tämä Kyllä minä niin mieleni pahoitin-tyyli on tullut tutuksi. Hauskaahan tällaista on lukea, ei siinä mittään. Kirja jää nyt odottamaan uuden kotinsa tietoja, joskos jossain vaiheessa pääsee matkalleen, kun on tosiaan bookcrossing-kirja. Hyllyistäni löytyy vielä pari Mielensäpahoittaja-kirjaa, mutta niiden lukutovi tulee myöhemmin, en lue heti perään toista opusta.

Sanni Nevalainen: Enkelit ystävinä

 

Kirjastolta tämä kirja, 188 sivuinen, Viisas Elämä Oy Helsinki 2020.

Takakansiteksti:

Enkelit ystävinä on Sanni Nevalaisen enkelitrilogian itsenäinen päätösosa. Teos kiteyttää enkelten, lohikäärmeiden ja muiden valon auttajien kanssa elämisen tärkeimmät periaatteet ja auttaa luomaan rakkaudellisen ja toimivan yhteyden heihin. Teoksen monet harjoitukset opastavat sinua pyytämään apua enkeleiltä ja tunnistamaan oman totuutesi muiden äänien joukosta - elämään tietoisena, rakkaudellisena ja aitona itsenäsi. Enkeliyhteyden avaamisessa ja voimistamisessa sinua tukevat Sannin sekä hänen enkelikoululaistensa kokemukset elämästä enkelten kanssa. Tuokoon tämä kirja sinulle elämänpolullasi toivoa, voimaa, erottelukykyä ja halua elää omaa elämääsi ilossa, valossa ja rakkaudessa. Sanni Nevalainen on KTM, suggestoterapeutti, SHY, Valon taitelija, kouluttaja ja kirjailija. Viisas Elämä on julkaissut häneltä enkelitrilogian aiemmat osat Enkeleiden matkassa ja Enkelit arjessa. Tie runsauteen-meditaatioäänitteen, Rakkauden polulla-muistikirjan sekä Intuitiokortit. Enkelikoulua Sanni on pitänyt yli 12 vuotta. Hän maalaa inspiroivia ja energisoivia sielun maisemia.

Omat tunnelmat kirjasta:

Miten ihanaa oli huokaista syvään ja hartaasti eilen iltasella hiukan ennen yhtätoista, kun tämä kirja oli vihdoin luettu loppuun. Enempää en lue henkistä kirjallisuutta. Kyllä tämä reilu kolmen kuukauden rupeama kirjaston kirjoja saa nyt loppua just tähän opukseen, ei yhtään enempää! Mun mittani on ihan täys. Mua ihan ärsytti lukea tätä kirjaa, jossa oli kylläkin kirjoitusvirheitä, vaan en alkanut niitä lapulle sivunumeroiden kera kerämään, ohitin ne vain sujuvasti. Vaan ei näköjään enkeleiden kanssa kirjoitettu kirjakaan valmistu ilman kirjoitusvirheitä. Vissiin tässäkin ollu kauhee hoppu kuskata painatettavaksi, ettei ole ollut tarpeeksi aikaa syynätä tekstiä virheettömäksi. Ihan hyvä kirja, jos jaksaa enkeleistä lukea ja tehdä enkeliharjoituksia. Mua vaan pisti ärsyttään. Aika aikaansa kutakin ja yli kolmen kuukauden rupeama yhden ja saman aiheen äärellä on selkeestikin liikaa. Tällä viikolla palautuu kaikki kirjaston kirjat kirjastolle ja keskityn vain omien kirjahyllyjen kirjoja lukemaan, ei kiitos enää tällaista pakkolukemista! Tämä projekti tuli nyt päätökseensä. Kiitos kiitos kiitos.

Sanni Nevalainen: Enkelit arjessa

 

Kirjastolta jo elokuun puolessa välissä lainattu kirja, 227 sivuinen opus, Viisas Elämä Oy Helsinki 2019.

Takakansiteksti:

Enkelit arjessa on koskettava ja lämmin tosielämän kuvaus elämästä enkeleiden kanssa. Miten olla rakkaudellisessa vuorovaikutuksessa enkeleiden kanssa? Miten enkeleille esitetään kysymyksiä? Miten kysymyksiin saadaan vastauksia? Teoksessa on runsaasti eri elämäntilanteisiin soveltuvia harjoituksia, jotka avaavat ja voimistavat yhteyttä näihin mahtaviin ja rakkaudellisiin valon sanansaattajiin. Kirjassa on myös tunnetuimpien arkkienkeleiden viestejä, jotka auttavat polullasi eteenpäin. Enkelit arjessa avaa upean matkan itseesi. Tuokoon se sinulle iloa, ihmeitä, runsautta, oivalluksia, tasapainoa ja rakkautta.

Sanni Nevalainen on kauppatieteiden maisteri, suggestoterapeutti SHY, valontaiteilija ja kouluttaja. Enkelikoulua hän on pitänyt yli 11 vuotta. Viisas Elämä on julkaissut Sannilta aiemmin kirjan Enkeleiden matkassa sekä Intuitio-kortit. www.valonvoimaa.fi

Omat tunnelmat kirjasta:

Kun kirjastolla ei ollut elokuussa sitä sarjan ekaa kirjaa, niin piti tämä lainata ja nyt sitten eilen keskiviikko-iltana sain tän kirjan luettua loppuun. Kirjassa oli paljon eri tehtäviä, joidenka parissa meni aikaa niitä sisäistäessä. Välistä oli sellainen tunne tätä kirjaa lukiessa ja kahlatessa, että en halua lukea tätä enää yhtään. Mä olen nyt jo kolomatta kuukautta kahlannut näitä kaiken maailman henkisiä kirjoja ja alkaa olla niin mitta täynnä, että syvään sain huokaista, kun vihdoin sain tämän edes luettua. Vielä odottaa yksi kirjaston kirja lukemistaan. Lainausaikaa on tällä kertaa vielä parisen viikkoa ja kyllä on sellainen tunne, etten sitä kirjaa saa kyllä siinä ajassa luettua, kun kuitenkaan en näitä tällaisia kirjoja pysty keskittyneesti joka päivä lukemaan, vaan välissä on piettävä päiviä, ettei lue tällaista raskasta kirjallisuutta. Kuitenkin, kun olen lainannut kirjat, niin kyllä ne luen, vaikka se yks jäi fontin takia lukematta ja palautui jo kirjastolle. Saattaapi olla, että tänään on edessä kirjastokäynti, en vielä satavarmaksi tiijä. Tätä kirjaa suosittelen luettavaksi sille, jota aihe kiinnostaa ja joka haluaa tehhä myös tehtäviä.

Annika Radlöv & Tuula Partanen: Henkien opissa

 

Kirjastolta elokuun puolessa välissä lainattu kirja tuli luettua eilen illalla torstaina 20.10.2022 loppuun. 295 sivua.

Suomennettu norjankielisestä teoksesta Åndens rike, Cappelen Damm 2013, suomenkielinen laitos WSOY 2014, painettu Bookwell Oy:n kirjapainossa Porvoossa 2014, suomentaja Kirsi Kokkonen. 

Takakansiteksti:

Kuinka saada avaimet henkiseen, fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen yhteistyössä henkimaailman kanssa?

Annika Radlövin ja Tuula Partasen kertomukset omasta matkastaan avaavat lukijalle näkymän muutokseen: kuinka yhteys henkimaailmaan voi johdattaa vaikeiden elämänkokemusten kautta mielen vahvuuteen. Henkimaailman apu voi olla korvaamaton henkisen kehityksen tiellä: omaa sisintä kuuntelemalla voi askel askeleelta oppia pysähtymään omien intuitioiden äärelle. Kirjan harjoitusten avulla voit tutustua omaan henkioppaaseesi, opit kommunikoimaan henkien kanssa ja lisäät hyvinvointiasi ja energiaasi.

Lisälirpakkeen teksti:

"Tämä kirja on tarkoitettu Sinulle, joka olet utelias ja kiinnostunut tuntemattomasta. Sinulle, joka mietit, kuka olet ja mitä oikeastaan teet täällä maapallolla. Sinulle, joka haluat tietää, mitä viestejä henkimaailmalla on meille ihmisille nykypäivänä. Henkien opissa on kaunistelematon ja rehellinen kuvaus niistä ylä- ja alamäistä, joita voi kohdata tehdessään yhteistyötä henkimaailman kanssa. Saat tietää, miten vedestä ja maasta peräisin oleva energia voi parantaa terveyttäsi, miten tärkeitä geometriset muodot ovat ja miten ne vaikuttavat meihin. Ja miten voit parantaa vanhat haavat. Kirjassa on monia vinkkejä ja yksinkertaisia, kaikille sopivia harjoituksia. Toiveemme on, että innostut parantamaan fyysistä, psyykkistä ja henkistä terveyttäsi."

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä oli nyt kolmas, kirjastolta elokuussa lainattu loppuun luettu kirja. Välissä ehti olla eräs jonkun miehen kirjoittama kirja, jota koitin lukea, mutta siinä oli niin haittaava fontti valittu tekstiin, että sitä oli melko mahdotonta lukea, ainakaan minun. R ja k olivat tekstissä samanmoiset ja muutenkin kirjassa ollut historiallisuus ei kiehtonut lainkaan, joten jätin sen kirjan kahlaamisen kesken muutaman sivun jälkeen ja palautinkin sen jo kirjastolle.

Tätä kirjaa oli alkuun ihan mukavaa lukea, kun tässä oli kirjoittajien omakohtaisia kokemuksia henkiseltä tieltään. Yritin joka ilta ottaa lukuaikaa tän kirjan parissa, jotta saan johonakin vaiheessa kirjan palautettua kirjastolle. Muutamien mukavilta tuntuvien lukutovien jälkeen lukeminen alkoi tuntua työltä ja vaan pakotin ja pakotin itseni tämän kirjan pariin, sillä en halunnut tätä kirjaa jättää kesken. Eilen illalla kirjan loppu tulikin sitten yllättäin, kun olin jotain vajaat puoli tuntia lukenut kirjaa. Lopussa olikin useita tyhjiä sivuja, joten se hiukan antoi kirjan sivumärästä väärän kuvan. Vaan eipä se mittään, parempi näin. Sain huokaista helpotuksesta.

Tämä kirja ol nyt sitten tämän vuoden kahdeskymmeneskolmas kahlattu teos, hyvä minä. Vielä on muutama kirja kirjastolta lainassa.

Diana Cooper: Ihanat enkelit

 

Kuva on oma ottamani kuva.

Alkuteos: Angel Inspiration - How to Change Your World with the Angels. Julkaistu ensimmäisen kerran 2001. Kustantaja Kustannus Oy Taivaankaari Jorvas. 2. painos. Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002. Kääntäneet Päivi Piiroinen ja Juha Pitkänen.

Takakansiteksti:

Meillä jokaisella on oma suojelusenkelimme, joka on aina rinnallamme tukien ja rakastaen meitä sekä opastaen meitä kaikissa askareissamme. Sinun ja enkelisi välillä on aina suora yhteys, joten voit oppia keskustelemaan hänen kanssaan.

Oletko koskaan sattunut tapaamaan juuri oikean henkilön juuri oikeaan aikaan, saanut valkoisen höyhenen kuin tyhjästä tai pelastunut vaaratilanteesta kuin ihmeen kaupalla? Ehkäpä enkelisi oli juuri tuolloin asialla. Kirjassa on lähes sata ihmeellistä enkelitarinaa, jotka Diana Cooper on kerännyt yhteen saamistaan kirjeistä ja lukuisilla enkelikursseillaan kuulemistaan kertomuksista. Enkelin kosketus muuttaa usein elämämme täysin.

Tutustu arkkienkeleihin ja muihin valoisiin olentoihin enkelten maailmasta. He odottavat innolla, että pyydät heitä avuksesi. Kirjan ihastuttavien, yksinkertaisten harjoitusten ja mietiskelyiden avulla voit olla tiiviissä yhteydessä upeiden, säteilevien enkelten kanssa.

Englantilainen Diana Cooper on huippusuosittu, kansainvälisesti tunnettu parantaja ja terapeutti. Ihanat enkelit on hänen kymmenes teoksensa. Diana Cooper on auttanut miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa kurssiensa, kasettiensa, radio-ohjelmiensa ja TV-esiintymistensä välityksellä kulkemaan omaa henkistä tietään.

Omat tunnelmat kirjasta:

Sain luettua tän 231 sivuisen kirjaston kirjan kolmessa päivässä loppuun. Meni kuin hujauksessa. Joitakin kirjoitusvirheitä näkyi tekstissä, vaan en alkanut niitä vasiten lapulle keräämään, sai mennä sellaisenaan, kun on kerta mennyt.

Hyvinkin lämminhenkinen, lempeä ja paljonkin ajatuksiani avartava lukuelämys. Paljon uutta tietoa enkeleistä ja jaetut ihmisten kokemat enkelikohtaamiset olivat lempeitä, puhtaita ja ihania. Sydäntä lämmitti lukea niitä kirjan sivuilta. Tämä oli ihkaensimmäinen kirja Diana Cooperilta, jonka olen koskaan lukenut ja aion jatkossakin lainata kirjastolta hänen teoksiaan. Suosittelen lämpimästi.

Allan Kardec: Meedioiden Kirja

 

Teen tämän kirja-arvion aivan toisella tavalla, kun olen koskaan aiemmin tehnyt.

Kirjoitusvirheet kirjassa:

s. 22: rankankielinen

s. 85: sanoa sanoa

s. 208: materiaalisiin aisoihin

s. 209: meteriaalinen toiminta

s. 223: Pneumatografia eli suorakirjoitus Pneumatofonia suora kirjoitus. Siis kumpi on kumpi?

s. 273: listataksamme esitetetty

s. 284: täälläläsnä olevia

s.294: keskeyntyminen keskeytymisella ansioituneita meediot

s. 304: ruumiillistunena

s. 314: puolimekaaninan

s. 331: pilkaaville

s. 340: meedioden

s. 346: vastustamatton pakottanuta

s. 349: näkömättömyytensä

s. 364: korkeammissa Hengistä

s. 371: alykäs

s. 379: pahantahtoiven

s. 379: puhevuoroa

s. 390: jaläsnä

s. 401: Henk

s. 410: vastuussa oleva Hennget

s. 412: hävaitsevat

s. 485: tutkimimus

s. 495: kaikkiläsnä

s. 500: tekemäänläsnä

s. 533: kannamaksi

Sivun 28 tekstin mukaan tämä on paranneltu teos.

Näköjään ei ole kovin hyvin paranneltu opus, kun nuin valtavasti tekstissä kirjoitusvirheitä! Miksi pitää olla niin kiire saada kirja tehtyä, ettei ole aikaa käydä huolella tekstiä läpi ja korjata kirjoitusvirheitä, ennen painatusta???

Kirjastolta lainattu kuusi viikkoa sitten, elokuun puolivälissä. Eilen maanantai-iltana 26.9.2022 vihdoin sain tän 559 sivuisen kirjan luettua.

Julkaistu 2021. Kääntänyt Pekka Kaarakainen. 4.painos 300 kpl. Suomenkielisen teoksen kustantaja Allan Kardecin opin ystävät ry, Hollola. Painettu Puolassa.

Takakansiteksti:

Luettuaan Meedioiden Kirjan jokainen voi ymmärtää, kuinka Henkien olemassaolo ja heidän ilmaisunsa ovat täysin luonnollinen osa todellisuuttamme, vaikkakin tietämättömyys usein sekoittaa ne yliluonnolliseen ja taikauskoon. Teos tuo johdonmukaisesti esille, mitä Henget todellisuudessa ovat ja kuinka he voivat ilmaista itseään meidän fyysisessä maailmassamme. Tämän tuntemuksen näkökulmasta jokainen lukija voi itse arvioida myös omassa elämässään kohtaamiaan asioita. 

Vuosia kestäneen tutkimustyön ja lähdeaineistojen vertailun jälkeen Allan Kardec sisällytti Meedioiden Kirjaan seikkoja, jotka meediokyvyn kanssa tekemisissä olevien ihmisten on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää. Näitä ohjeita seuraten meediokyky - Luojan ilmaiseksi antama lahja - ohjautuu ihmisen moraaliseen kehittämiseen. Teos näyttää selvin esimerkein, mitkä seikat vaikuttavat kommunikointeihin sekä Henkiin liittyviin ilmiöihin yleisesti. Tämä tieto on erittäin hyödyllinen myös niille ihmisille, jotka eivät koskaan ole nähneetkään mitään Henkien ilmaisua, mutta haluavat ymmärtää paremmin, kuinka yhteys tuonpuoleiseen on mahdollinen. Tämän lisäksi jokaisen on hyvä tuntea paremmin sitä jatkuvaa vuorovaikutusta, joka meidän jokaisen kohdalla on olemassa ruumiillisen maailman ja Henkien maailman välillä. 

Tämä teos on kolmas Allan Kardecin suomeksi käännetyistä kirjoista. Edeltävänä lukemisena suosittelemme aikaisemmin käännettyjä teoksia: Henkien kirja ja Evankeliumi Spiritismin Mukaan, joiden tuntemus on olennaisen tärkeää.

"Ymmärrä ensin ja tulet uskomaan myöhemmin jos niin haluat." Allan Kardec, Revue Spirite, 1867, s. 40.

"Olennaista on, että ihminen käyttää spiritismiä moraalisen kehittymisensä hyväksi." Meedioiden Kirja, kohta 51.

 

Omat tunnelmat luetusta kirjasta:

Ei mikään ole niin turhauttavaa, kun lukea kirjaa, jossa on oikein vilisemällä kirjoitusvirheitä! Minä en voi ymmärtää, miksi ei voi kuluttaa sen verran aikaa uudelleen tekstin läpikäymiseen, että sieltä korjattaisiin kirjoitusvirheet pois?

Ensimmäiset 250 sivua kirjassa oli sellaista tarinointia, josta en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä, ihan utopistista tekstiä. Kaikesta huolimatta halusin saada tietää, mitä kirja pitää sisällään ja mitä uutta tästä opin. 

Ei ollut ihan sattumaa, että olin kirjaston sivuilla laittanut kirjan suosikkien joukkoon, että kun johonakin vaiheessa pääsen siihen pisteeseen, niin kaukolainaan kirjan meidän kirjastoon, sillä hyllyssä tän ei pitänyt olla, tiedoissa luki, että kuljetuksessa. Kuinka ollakaan, kun menin kirjastolle ja etsin lainattavia opiskeltavia henkisiä kirjoja, oli tämä paksu kirja lappeellaan hyllyllä ja ehän voinut jättää sitä sinne, vaan oli lainattava, kun osui olla meidän kirjastossa. 

Kotiin päästyä luin lainattujen kirjojen takakansitekstit ja mietin, että luen tän vasta vikaksi. Kuitenkin otin ison haasteen vastaan ja aloin tahkota 559 sivuista kirjaa vielä samana päivänä. 

Lainatut kirjat pitikin lainata sivuilta uudelleen, kun en neljässä viikossa ehtinyt lukea yhtään kirjaa loppuun, että oisin päässyt palauttaan ja käymään uudelleen kirjastolla. Jos oisin aloittanut jostain toisesta ohuemmasta lainatusta kirjasta, oisin vissihin ehtinyt lukea muutamankin kirjan ja palauttaa pois. Näin ei käynyt. 

En aio lukea yhtään tämän kirjoja jatkossa. Kyllä sai olla ainut laatujaan.

Kun olin alkamassa tehhä tähän blogiin tätä kirja-arvioo, olin jo liittänyt kansikuvan tähän alkuun ja halusin poistaa kannen kuvan ladatuista tiedostoista, meni mun kone juntturaan. Ei antanut poistaa kuvaa. Yritin käynnistää uudelleen, juntturaan men taas. Piti sulkea kone ja ottaa johto veks ja nettitikku myös. Kun vihdoin sitten avasin koneen uudelleen, työn jatkaminen onnistui. Että tällaista juntturointia tiistaissa.

Lukee ken tahtoo.

 

 

Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki & Hilkka Oksama-Valtonen: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä: Kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä

 

Kirjaston sovelluksesta lainattu äänikirja. Oli viikon päivät lainassa minulla ja kuuntelin äänikirjaa läppärin kautta. Into Kustannus 2021. Äänikirjan kesto 8:57:00 h, kirjassa sivuja 399. Lukijana Krista Putkonen-Örn. 

Kirjasta kerrottua:

Helmi Krohnin runsaasti kuvitettu elämäkerta avaa näkymän suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Krohnien kulttuuriperheen vanhin tytär oli monipuolinen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, lastenkirjallisuuden pioneeri ja neljän lapsen äiti. Avioliitto poliitikko ja kielitieteilijä Eemil Nestor Setälän kanssa täyttyi yhteisestä työnteosta ja ison perheen kasvattamisesta, mutta päättyi avioeroon 1913. Helmi elätti itsensä ja perheensä uurastamalla "Sillä työnilo, sehän on suurinta maailmassa."

Vilkkaan kirjallisen elämän keskiössä eläneen Krohnin elämää viitoittivat kansainvälisyys ja matkustushalu sekä palava into oppia uutta. Hän oli edelläkävijä kirjallisella urallaan ja toi elämäkerroissaan esiin naisten historiaa.

Helmi Krohnin elämää leimasi henkinen etsintä, joka huipentui vuonna 1928 Lontoossa. Hän osallistui spiritualistien kokoontumiseen ja tunsi löytäneensä kotiin. Krohn omisti elämänsä viimeiset neljä vuosikymmentä henkiselle vakaumukselleen ja vakiinnutti spiritualistisen maailmankuvan aseman Suomessa.

"Ja kuinka usein minä siunaan kohtaloa, joka on ollut niin suopea ja hyvä minulle. Sillä kyllä minulla on äärettömän rikas elämä."

Kirjoitanpas tähän vähän tietoa kirjan henkilöstä, jota on googlessa:

Helmi Anni Krohn eli vuosina 1871-1967 (kuoli 95 vuoden ikäisenä). Hän oli kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja. Hän oli naimisissa kielitietelijä E.N. Setälän kanssa vuodet 1891-1913 ja hän käytti tuona aikana sukunimeä Setälä.

Krohn kirjoitti pääasiassa muistelmia ja elämänkertoja, mutta myös satuja ja tarinoita lapsille. Hän suomensi yli 200 teosta. Krohn toimi lastenlehti Pääskysen päätoimittajana 1907-1934, Valvoja-lehden päätoimittajana 1909-1910 ja Kustannusyhtiö Otavan toimittajana 1912-1919. Krohn sai Aleksis Kiven palkinnon 1924. 

Krohn teki spiritualismia tunnetuksi Suomessa kääntämällä alan englanninkielistä kirjallisuutta, perusti Suomen Spiritualistisen seuran 1946 ja toimi meediona. 

Omat tunnelmat kuunnellusta äänikirjasta:

Viikko sitten etsin kirjaston sovelluksesta jotain äänikirjaa kuunneltavaksi ja tämä kirja nyt sitten valikoitui kuunneltavaksi. Aloin heti samana päivänä kuunnella läppärillä äänikirjaa sängyllä makoillen ja herätellen mielikuvia tarinasta mieleeni. Ihan joka päivä en tätä ehtinyt kuunnella, mutta aika monena päivänä kuitenkin otin päivästä aikaa rauhoittumiseen ja kuuntelemiseen. Ensimmäisen kerran tämän henkilön nimi tuli vastaani, kun vierailin eräällä toisella sivustolla ja siitä jäi mieleeni ja kun sitten näin äänikirjana kirjaston sivuilla, ajattelin, että olisi varmasti kiehtovaa kuunneltavaa ja kun oli lukijana vielä Krista Putkonen-Örn, niin ajattelin lainata. Kertaakaan ei tullut kuunteluhetkien aikana mieleeni, että tätä en kyllä jaksa kuunnella loppuun, vaan tykkäsin kyllä tarinasta. 

Heidi Susanna Miranda: Valovelho 1 Kohti korkeampaa värähtelyä

 

Ostin tämän e-kurssin sen e-kirjan kanssa samalla kertaa tän vuoden toukokuun alussa. Julkaisija on Kustannus Valovoima 2021, sivuja kurssissa on 204.

Aloin lukea kurssia vasta heinäkuun alkupuolella. Yhteensä kolmena päivänä luin tätä kurssia. Kurssin alussa lukee, että kurssista ei saa mitään julkaista ilman kirjoittajan lupaa, joten en sitten kirjoita kurssista tähän päivitykseen mitään tietoja sen enempää. Mainitsen kuitenkin, että aiheena ol energiahoito. Tehtäviä kurssissa oli jokaisessa aihealueessa. Kävin tehtävät nyt ensimmäisellä lukukerralla vain lukien läpi, kuitenkin ihan ajatuksen kanssa. Aihealue on mulle ihan uutta. Varmaankin vielä myöhemmässä vaiheessa käyn paremmin kurssin materiaalin lävitse, nyt vain halusin lukea tekstin kertaalleen lävitse.

Kurssista keräsin muistilapulle itselleni peräti neljä kiehtovaa lausetta, mutta en nyt kirjoita niitäkään tähän, vaan ne jääpi mulle ihan itelleni tietoon.

Hauska juttu oli viimeisen tehtävän kohdalla. En ollut tietoinen, että sellainen tuleekaan tekstin loppupuolella. Kirjoittaja oli listannut henkilöitä, joiden oppeja on käynyt aikanaan lävitse. Luin listan lävitse ja kirjoitin listalta muutaman henkilön nimen muistiini. Katsoin hiukan yhtä nimeä, että onkohan nuin vain oikein nimi kirjoitettu. Eipä sitten ollutkaan. Oli kirjoitettu yhdellä i-kirjaimella, kun nimessä on oikeasti kaksi i-kirjainta. Niin, se tehtävä oli sitten toisella sivulla, että piti valita listalta nimi ja kerätä hänestä jotain itselle oleellista tietoa netin välityksellä. No, tämä kurssi on nyt käyty läpi.

Eipä siitä sen enempää.

Ulla-Mari Kivi: Avain sydämeesi

 

Kirja on kirjastolta lainattu. Kovakantinen 224 sivuinen. 1. painos 2021, painopaikka Petro Ofsetas, Vilna, Reuna Oy, Kouvola. Kansikuva on itse ottamani kuva.

Takakansiteksti:

Hanna ja Hilla ovat Rakkauslukko-kirjasta tutut bestikset. He ovat jakaneet ilot ja murheet. He ovat reissanneet yhdessä, käyneet festareilla ja nauttineet elämästä. Hanna oli se, joka intoili romanttisista häistä, mutta niin vain kävi, että sinkkuna viihtynyt Hilla huomasi rakastuneensa Harriin ja asteli ensin alttarille. Hanna lähtee töihin Italiaan, ja Hilla opettelee uutta arkea vauvan kanssa. Elämä tuo eteen uusia valintoja: Miten lapsiperheen arkeen sopii Harrin bändin läpimurto? Miten kauan Hanna pysyy sinkkuna, kun ympärillä pörrää ihailijoita? Kirja on lämminhenkinen tarina rakkaudesta ja ystävyydestä.

Omat tunnelmat kirjasta:

Tässä kirjassa oli ihan samanlailla kirjoitusvirheitä, kuin ekassakin kirjassa. Kauhea lukea tekstiä, jossa sanojen muokkaus jäänyt puolitiehen, siis että teksti ei ole sujuvaa luettavaa, kun sanamuodot on ihan mitä sattuu. Kyllä on täytynyt olla kauhea kiire kirjoittajalla saada teksti kyhättyä valmiiksi, kun ei ole korjannut virheitä kirjoittamastaan. Hiukan enemmän huolellisuutta työskentelyyn. Ihan menetteli muuten. Onneksi nyt pääsee lukemaan aivan jotain muuta.

Anneli Kivelä: Katajamäellä kuohuu

 

Kovakantinen kirja, 239 sivuinen, 5.painos, Bookwell Oy Juva 2014, Karisto Oy Hämeenlinna 2009. 

Olen hankkinut kirjan huutonetistä. Justaan äsken, tässä lauantai-illassa 30.7.2022 sain luettua tämän kirjan loppuun.

Takakansiteksti:

Katajamäen uusi pitopalvelu kukoistaa, mutta mitä kuuluukaan kulissien taakse?

Marin ja Paulin perustama pitopalvelu lähtee vauhdilla liikkeelle! Puitteet Paulin kotitilalla Salavassa ovatkin vertaansa vailla: parisataavuotias päärakennus, vehmas pihapiiri kotieläimineen, rannassa savusauna... Mutta menestys vaatii kovan hinnan. Komean julkisivun takana Marin ja Paulin avoliitto on hajoamaisillaan. Jaakko Pajunen, kotikylille palannut rikas ja komea bisnesmies, vainuaa otollisen maaperän ja alkaa piirittää Maria. Miehellä on varsin kyseenalainen maine, mutta Mari huomaa Jaakossa olevan outoa vetovoimaa. Jaakko saa Marin nauramaan ja tuntemaan itsensä kauniiksi ja haluttavaksi - mitä Paulilta on ollut turha odottaa enää aikoihin. Mutta kun Paulissakin on silti omat hyvät puolensa! Marilta vaaditaan nyt aikuismaista ratkaisua. Suuria ratkaisuja ovat tehneet myös rapakon takaa joulunviettoon piipahtavat Eija-Leena ja Arttu. Katajamäkeläisten arvomaailmasta paljastuu asian myötä aivan uusia piirteitä.

Anneli Kivelän Katajamäki-sarja on edennyt jo neljänteen osaansa. Sarja kuvaa pienen hämäläiskylän elämänmenoa raikkaalla, nykyaikaisella (2009) otteella.

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä ol nyt toinen lukukerta tälle kirjalle. En tykännyt lukea kirjaa, kun Mari alkoi heilastella Jaakon kanssa ja petti Paulia. No, sit Mari yllätti Paulin ja Tuijan paneskelemasta ja Mari sai hyvän syyn mennä Jaakon kainaloon. Muutenkin tuosta Jaakosta saa niin ärsyttävän mielikuvan. No, tämä kirja on nyt luettu loppuun. Onkin viime aikoina tullut pääteltyä loppuun useampi opus, kun ol puoliksi luettuna. Tämäkin kirja notkui luvun alla pidemmän aikaa.

Ulla-Mari Kivi: Rakkauslukko

 

Kirjastolta bongattu reilu viikko sitten maanantaina. En ole koskaan aiemmin lukenut kyseisen kirjoittajan tuotantoa. Eteeni tuli kaksikin kirjaa ja lainasin molemmat.

1. painos, 2020, Painopaikka Petro Ofsetas, Vilna, Reuna Oy, Kouvola, sivuja 233.

Takakansiteksti:

Hilla ja Hanna ovat parhaat kaverit, ja nyt hyvää ystävää tarvitaan. Kirjastonhoitaja Hannan parisuhde on kariutunut ja kesä on tulossa. Hanna on päättänyt, että hän ei vietä lomaa sinkkuna! Ystävykset käyvät viikonloppumatkalla Britanniassa, jossa Harryn ja Meghanin häät virittävät sopivasti romanttiseen tunnelmaan. Röntgenhoitajana työskentelevä Hilla on myös sinkku. Hänellä ei ole kiire mihinkään, ei ainakaan avioon. Hän lähtee Hannan seuraksi rientoihin, vaikka hänen mielestään parasta viikonlopuissa on se, että saa laiskotella. Hillan naapuriin muuttava palomies Mikko on Hannan mielestä tosi kiinnostava, mutta Hilla ei osaa katsoa edes naapuriparvekkeen miestä sillä silmällä. Rakkauslukko on hyväntuulinen kirja ystävyydestä, rakkaudesta ja ihmissuhteista.

Omat tunnelmat kirjasta:

Jos ei välitä, että kirjassa vilisee sanojen taivutusvirheitä oikein vilisemällä, niin tämä opus on ihan menettelevää luettavaa. Minua kaikki eri sanojen taivutusvirheet sai pitämään kerta kerralta vähemmän ja vähemmän tästä kirjasta ja tarinasta. Kun ajattelin, että ei tule enää yhtään kirjoitusvirhettä, niin hups, olikin sukunimi vaihtunut toiseksi. Ensalakuun oli tarinassa Kumpumäki sivulla 228 ja sivulla 232 nimi olikin Kumpusalo. 

Siis minkä ihmeen takia kirjoittajat eivät voi huolellisesti tarkastaa kirjoittamaansa tekstiä, ettei teksti vilise sanojen taivutusvirheitä ja ihan selkeitä kirjoitusvirheitä??? En ymmärrä! Olihan tämäkin kokemus muiden joukossa. Kyllä mä luen vielä sen toisenkin opuksen, ihan vaan sillä, että näen, onko siinä kirjassa yhtä paljon virheitä, kuin tässä ol. Lukee, ken tahtoo ja joka ei niin pistä väliks, vaikka tarinassa olinkin kirjoitusvirheitä.

 

 

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet

 

Kyseessä on Seven-pokkari, 288 sivua, Nidotun laitoksen neljäs painos. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisemana 1998, painopaikka Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2010.

Takakansiteksti:

Anna muuttaa maalta suureen ja kiehtovaan Kuopion kaupunkiin töihin ja suunnittelee itselleen tyytyväistä pientä elämää. Rakastuminen ja avioliitto tummasilmäisen Lassin kanssa siirtävät hänet kuitenkin outoon, hallitsemattomaan maailmaan.

"Vaikuttava kehitystarina 20-luvun Suomesta - - monia kielellisesti ja psykologisesti kiinnostavia jaksoja. Hyvä lähihistoriallinen romaani." - Suvi Ahola, Helsingin Sanomat.

"Naisen ylistyslaulu. Mustat morsiamet kuvaa elävien leskien, vankien vaimojen, unohdettua elämää. Kirjallisuuden yksi merkitys on tämä: tehdä historia eläväksi." - Raija Paananen, Kaleva.

Savonia-palkittu Mustat morsiamet (1998) on ensimmäinen, itsenäinen osa Sirpa Kähkösen kiitetyssä romaanisarjassa, jossa ovat ilmestyneet myös kirjat Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004) sekä Lakanasiivet (2007).

Sain kirjan Bookcrossing-kirjana keskiviikkona 30.3.2022. Aloitin lukemaan maanantaina 2.5.2022, kun osallistun Bookcrossing-sivustolla Kielet-haasteeseen. 

Sain luettua pokkarin vihdoin loppuun eilen illalla maanantaina 25.7.2022 ja oma arvioni kirjasta on seuraavanlainen:

Ei ollut mitenkään mukavaa luettavaa missään kohdassa. Jäi sellainen synkkä mieli tästä lukemastani. Ei kyllä yhtään kiinnosta lukea sarjan muita kirjoja, että saa tämä jäädä ainukaiseksi kyllä. Masentavaa luettavaa oli, vaan sain sentäs luettua vihdoin loppuun. Jotenkin odotin hiukan positiivisempaa tarinaa, mutta ymmärrän, että ajanjaksolla, johon tämä on sijoitettu tarinallisesti, sitä iloista kerrottavaa ei pahemmin ollut. Tätä lukiessani ajatukseni sekoittuivat toisen naiskirjailijan tuotantoon, jonka kirjan just luin loppuun, ennen kuin aloitin tämän pokkarin lukemisen. Vertasin tarinoita koko luku-urakan toisiinsa. Ajatukseni pomppivat kirjasta toiseen ja taas takaisin. Siitä en kyllä tykännyt yhtään. Ei olisi pitänyt lukea kahta samantyylistä opusta perätysten. 

 

Heidi Susanna Miranda: Valovoimia 1 Etsijästä löytäjäksi-e-kirja

 

Sunnuntaina 1.5.2022 hankittu e-kirja. Hinta oli alennettu, kun kirjan kirjoittaja tarjosi facebookissa eräässä ryhmässä kirjojaan alennettuun hintaan tän toukokuun ajan.

Kustannus Valovoima 2022, sivuja e-kirjassa 339. Alkukirjoitus kirjoitettu 2.2.2022.

Olin viime viikolla etsinyt netissä henkisestä kirjojen kirppikseltä jotain mukavaa kirjaa, mutta oikein mikään ei vaikuttanut kiehtovalta kirjalta, jonka oisin voinut käydä kirjastosta lainaamassa luettavaksi. Nettikirpparin koluaminen oli siis yhtä tyhjän kanssa. Kunnes Vappupäivänä yhdessä ryhmässä tuli vastaan tämän kirjan kirjoittajan ilmoitus, että myy ryhmäläisille toukokuun ajan kirjojaan alennettuun hintaan. Kävin täkyyn kiinni ja laitoin viestin kirjoittajalle. Mitenkään entuudestaan en yhtään kyllä tuntenut tämän kirjan kirjoittajaa, mutta kiehtoi kuitenkin aihealueen kirja. Ajattelin, että jollen saa viestiini vastausta, annan olla, enkä enää jälkeenpäin kysele. Vastaus kumminkin tuli ja tein tilauksen tästä ja yhdestä toisesta kirjasta. Alakuun oli hiukan hankaluutta, sillä luulin, että olin jo ladannut kirjan koneelle, mutta ilmoitus olikin erroria. Linkit kuitenkin löytyivät maksukuitista, josta sitten latasin uudelleen kirjat koneelleni. Olin ehtinyt viskata kirjoittajalle viestiä bookissa, että kirjat eivät olleet konella ja ilmoitus löi erroria näkyviin. Olin kuitenkin sitten saanut ladattua kirjat ja näin sen jälkeen vasta, että hän oli laittanut sähköpostiin linkit. Laitoin viestin, että sainkin jo ladattua ja kirjat on nyt luettavissa.

Tästä kirjasta kerrottua kirjan kirjoittajan omin sanoin:

Valovoima-kirjasarja kertoo oman tarinani, joka muuttui seikkailuksi siitä hetkestä lähtien, kun sanoin valon maailmoille "tahdon".  Osa 1, Etsijästä löytäjäksi alkaa tammikuusta 2013, jonka ensipäivinä liityin taianomaiseen intuitioryhmään Tähtijoukkoon. Ja kun viimein istuin henkisen kasvun kelkkaan, se lähti liikkeelle vauhdilla ja tarjosi ikimuistoista kyytiä.

Omat tunnelmat e-kirjasta:

Ensimmäisenä lukupäivänä, eli sunnuntaina luin kirjaa sivulle 118, kun olin lukea paahtanut kolome tuntia. Lukeminen tuntui ihan kivalle ja vain odotin, että mitähän tuleman pitää.

Toisena lukupäivänä, eli maanantaina luin sivulle 219 saakka, luin kylläkin kahdessa osassa, en putkeen. 

Kolomantena lukupäivänä, eli tiistaina pääsin e-kirjassa sivulle 255.

Neljäntenä lukupäivänä, eli tänään keskiviikkona pakotin itseni lukeen e-kirjan finaaliin asti ja se olikin luettu kello 12:20.

Lähemmäksi 300 sivua kun olin lukenut kirjaa, tuntui siltä, kun lukisin jotain kerronnallista naisten kirjallisuutta. Ei tuntunut siinä vaiheessa yhtään henkiseltä kirjallisuudelta. Sen vaikutelman siinä kohtaa sain. Paria sivua myöhemmin tuli tunne, että tämä luku-urakka vois jo loppua, ettei tartteis enää yhtään enempää olla luettavaa. Pakotin itteni kuitenkin lukemaan, kun olin kuitenkin maksanut tästä. Koko rahan edestä. 

Hiukan myöhemmin kyseisessä lukuhetkessä oli tunne, että olen oppitunnilla, jossa en yhtään halua olla ja siltikin olen vain. Todella ärsyttävä tunne ol. Lelutuomioistuimen oikeudenkäynti tarinassa herättää tunteen, että haluan lopettaa e-kirjan lukemisen het tähän paikkaan, enkä enempää jatka. Kuinka yllättävää, purskahdin nauruun muutamaa sivua edempänä, kun tarinassa oli niin hassusti kuvattu kohtaus. Jätän sen kertomatta, kun huomioin kirjan alussa, että kirjasta ei sais jakaa mitään. En tiijä, teenkö tässäkin väärin, kun tämän postauksen alussa kerroin, mitä kirjan kirjoittaja omin sanoin kertoi kirjastaan. Pitäähän jottain nyt kertoa, että saa ees jonkinmoisen mielikuvan kirjasta, vaikken tähän postaukseen kirjoitakaan muistiinpanoja, joita tein kirjaa lukiessani, etten vain paljasta mittään kirjasta. Kokekoot kukin omalla kohallaan, miten tämän kirjan lukeminen vaikuttaa. 

Minuun tämän 339 sivuisen e-kirjan lukeminen neljässä päivässä vaikutti siinä määrin, etten heti lukemisen jäläkeen pystynyt tulla koneelle kirjoittaan blogipäivitystä lukemastani, vaan oli pidettävä ruokahetki ja meditointihetki, jotta sain karistettua jotakuinkin luku-urakan mielestäni. Pää on ollut kolomen lukupäivän jäläkeen kipeenä, ruokaa laittaessa tuli itku ja meditointihetkessä paleli ihan vietävästi. Siis ihan kehollisia tuntemuksia tuli tästä. Se kyllä yllätti. Sen nyt kuitenkin tiijän, etten ihan heti kyllä pysty lukemaan toista hankittua e-kirjaa, sillä en tykkää koneella lukea. Kyllä oikea kirja on sentäs oikea kirja. Tää e-kirja on vaan sellainen nettijuttu. Ei mun juttuni. Mulla pittää olla konkreettinen kirja edessäni, jota luen. No, tämä oli tällainen. Ei tästä oikein tekstistä paljoa jäänyt mieleeni, mutta se kait se on tarkoituskin. Luettu ja unohdettu tarina. En usko, että palaan toistamiseen tätä e-kirjaa lukemaan.

Tämä nyt on vain minun mielipiteeni. Jep.

 

Outi Pakkanen: Murhan jälkeen mainoskatko, kolme dekkaria

 

Loisto-pokkari on kirja, joka minulla oli luettavana. Kirjassa 590 sivua. Gummerus Kustannus Oy, kolmas painos, WS Bookwell Oy Juva 2008.

Takakansiteksti:

Outi Pakkasen kolme ensimmäistä dekkaria yksissä kansissa

Outi Pakkasen dekkarit Murhan jälkeen mainoskatko (1973), Maanantaihin on paljon matkaa (1975) ja Kiinalainen aamutakki (1982) ovat vuosien saatossa muodostuneet keräilyharvinaisuuksiksi. Vihdoinkin nämä ystävälliset murhakirjat ovat taas saatavilla.

Arvoitusdekkarien näyttämönä on svengaava 70-luvun Helsinki hippeineen, kukikkaine rättisitikoineen, kolikkopuhelimineen ja punaisine raitiovaunuineen. Pääosissa ovat markkinointi- ja mainosalalla työskentelevä Katja Kivinen sekä tämän entinen rakastettu, komisario Antti Viitala. Kiinalaisessa aamutakissa näyttämölle astuu myös graafikko Anna Laine, joka tunnetaan Pakkasen myöhempien dekkarien päähenkilönä.

Kirjat ovat osuvaa ajankuvaa mutta samalla ajattomia dekkareita, kiitos Outi Pakkasen kepeän eloisan ja ilkikurisen tunteikkaan tyylin, jossa kiinnostavinta ei aina olekaan murha vaan siihen liittyvät ihmiset.

Omat tunnelmat kirjasta:

Olen saanut pokkarin jo torstaina 10.9.2015 bookcrossing-kirjana. Pokkari oli pitkään hyllyssä, sillä otin tämän lukuun vasta sunnuntaina 30.1.2022. 

Ensikommenttini oli, että alku vaikutti ainakin hyvälle. 

Lauantaina 19.2.2022 sain luettua ensimmäisen tarinan loppuun. Tarinan loppupuolelta löytyi 1 kirjoitusvirhe: jouruta, vaikka vissihin ois pitänyt olla juoruta. Tarinassa oli mukavasti pientä jännitysmomenttia ilta-aikaan toimistolla. Ajattelin, että tuleekohan samanmoista tarinaa pidemmältikin, mutta ei sitä sitten tullutkaan. Muistaakseni muutaman Pakkasen kirjan olen aiemmin lukenut ja niissä ei ollut enää tässä tarinassa olevaa jotenkin hiukan haparoivaa kerrontaa, kun tarinassa ollut Katja ja Antti joko keskustelevat tai miettivät vuorotellen mahdollista murhan tehnyttä syyllistä. Jotenkin heidän vuoropuhelu-mikälie oli rakennettu heikosti ja jotenkin ihmeellisellä tavalla. Tämä kirjan eka tarina onkin kirjoitettu 1973. Mukavaa tarinassa oli se, että tämä oli ajaton. Hyvin pystyi lukea näin älypuhelin-aikanakin. Jotenkin tarinaa lukiessa yritinkin verrata 70-luvun kerrontaa ja pohdin, miten muuttuisi tarina nykyaikaiseen muotoon. Silläkin tätä oli veikeä lukea. 

Toisen tarinan sain luettua loppuun tiistaina 12.4.2022:  Tänään hiukan yli yhdeksän iltasella on luettu loppuun pokkarin toinen tarina Maanantaihin on paljon aikaa. Se on kirjoitettu syntymävuotenani, niin yritin tarinasta seurata, millaista säätilan kuvausta tarinassa oli. Useasti mainittiin, että tarinassa kuluva kesä oli todella sateinen ja mietin, että millainenhan säätila on oikeasti ollut kesällä 1975, kun Outi Pakkanen on tätä triplapokkarin toista tarinaa naputellut koneellaan. Ehkä hän kirjoitti tarinoitaan tuolloin kirjoituskoneella. En kyllä osannut yhtään tarinaa lukiessa arvata, kuka on murhien tekijä. Tässähän tarinassa tapahtui kaksi murhaa. Aika pitkällä aikavälillä tätä kirjan toista tarinaa lueskelin ja aika paljon ehti tarinasta unohtua. Muutamassa kohdassa oli kirjoitusvirheitä. Muuten ihan mutkattoman hyvää luettavaa. Vielä on pokkarista yksi tarina luettavana. Ehkä saan sen ennen tulevaa kesää luettua loppuun. 

Tänään pääsiäismaanantaina 18.4.2022 sain luettua kolmannen tarinan loppuun: Tänään vartin yli 1 iltapäivällä sain luettua loppuun viimeisen tarinan viimeiset 96 sivua. Tasan kolme tuntia luin pokkaria.
Jos tarina ois ollut täysin puhdas kirjoitusvirheistä, niin oisin antanu täydet pojot. Monestakin kohtaa ä-kirjaimet oli a-kirjaimia ja aika useassa sanassa oli ihan painovirheitä.
Tarina piti kyllä hyvin otteessaan ja siksi varmaan eilen ja tänään tulikin luettua kirjaa paljon. Tälle päivää haastoin itseni, että saisin luettua kirjan jo vihdoin loppuun. Tarinan loppupuolella arvasin syyllisen ja lopulta arvaukseni osui oikeaan. Tarina oli kyllä kehitelty kokoon niin, ettei syyllinen ainakaan kovin hyvin paljastunut. Silläpä olikin metkaa lukea loppuun, että oliko arvioni oikein. Kyllä mä tykkäsin tästä triplapokkarista. Huomasin vain jo loppupuolella miettiväni, että seuraava luettava on jokin aivan muu, kuin dekkari. 

Annoin bookcrossing-sivustolla kirjalle 8/10 tähteä. Miinustin kirjoitusvirheistä kaksi tähteä. Muuten ihan ok kirja. Tämä oli tämän vuoden kahdestoista luettu kirja.

 

Anitta Oertel (toim.): Sattuvia sanontoja ja sutkautuksia Pyhäjärveltä

 

Sain Mieheltä tällaisen 88 sivuisen kirjasen lauantaina 2.4.2022 tuliaisena työreissultaan. 

1. painos 2020. Julkaisija Tieto & Taitto Anitta Oertel, Ueckermünde, Saksa. Paino Druckterminal, Nürnberg, Saksa. Tekstit Pyhäjärvi-Seuran kokoelma, Pyhäjärven KolmiKanta ry. Kirkonkylä-Emoniemi-Pellikkaperä: Yksi raitti - Monta kulkijaa/SKS (2008). Kuvat: Jorma Tulkku: Paikan muisti I - Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi (2016) sekä Anitta Oertelin, Matthias Oertelin ja Jorma Tulkun kokoelmat. Kansi Anitta Oertel.

Takakansiteksti:

Suomen kansa on kautta aikojen ollut hyvä keksimään lauseenparsia ja sanontoja, jotka selittävät asioita vertauskuvallisesti. Niitä vilisee nykypäivänäkin puheessamme. Hetken sanontoja makustellessa mieli avautuu vastaanottamaan niiden sanoman. Sattuvia sanontoja ja sutkautuksia Pyhäjärveltä - kirjasessa kuljetaan niiden sanontojen parissa, jotka ovat yleisiä Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Ne avaavat ikkunan sukupolvista sukupolviin kiertäviin tapoihin ja asenteisiin ja ennen kaikkea pyhäjärviseen perinteeseen.

Omat tunnelmat tästä kirjasesta:

Tätä oli kyllä helppo selata, kun laittoi kirjasen pöydälle, sivut avautuvat kierreselkämyksen ansiosta hyvin avoimeksi. Jokaisella sivulla oli vain yksi sanonta tai sutkautus tai arvoitus. Arvoituksen keralla oli sulkeissa oikea vastaus. Kirjasessa on laskujeni mukaan 14 kuvaa, kun laskin myös kansikuvan. Kuvat on mustavalkoisia, niistä hiukkasen miinusta tälle kirjaselle. Kaunista olisi ollut katsella ihan värikuvia, mutta kenties tässä on mustavalkoisilla kuvilla haettukin sitä vanhanaikaisuutta ja kyllähän se tietenkin vaikuttaa kirjasen painohintaan, onko mukana sitten mustavalkoisia kuvia, vai värikuvia. Luin kirjasen ääneen, kun tässä oli sitä murretekstiä, mutta sitä oli ihan hauska lukea. 

Tässä makupalaksi eka sivulta teksti:

Korree sitä olin minnäi kun

Lumperiin vietiin,

vain vanhaks oon elännä

pitkäks kasvanna

nuita Lumperin pitkiä

pettäitä syyvessä.

 

Tässä toinen makupalanen:

Joutaa jorista, sano akka,

ku kirnuun pieras.

 

Kolmas makupalanen on arvoitus:

Musta sonni mulleroinen

puita syöpi sylillisen,

vettä juopi saavillisen?

(saunan kiuas)

 

Vielä yksi makupalanen:

Täötyy tyytyä tyllykkään,

ku ei soa sätkälettä.

 

Mitä tästä muuta voisin sanoa? Mukava makupalakirjanen, joka sopi kyllä tähän päivään luettavaksi. Tämä on nyt sitten yhdestoista tänä vuonna luettu kirja. En ole siis kovin nopsa lukija tänä vuonna ollut. Kovasti yritän yhtä triplapokkaria lukea, jotta saan siitä aikanaan tänne kirjablogiini pienen kirjoituksen tehtyä. Vielä siinä piisaa sivuja luettavaksi.

 

Katri Vala ja Sinikka Hautamäki: Onnen lupauksia

 

Kovakantinen runokirja, 55 sivua, Minerva Kustannus Oy 2018, painettu EU:ssa, Balto Print 2018.

Takakansiteksti:

Kaunis ja puhutteleva lahjakirja, jossa Katri Valan klassikkorunot ovat saaneet rinnalleen Sinikka Hautamäen upeat, unenomaiset akvarellit. Vala oli inhimillisyyden uhmakas puolestapuhuja. Taitavana metaforien käyttäjänä hän valjasti luonnon, vuodenajat, auringon ja kuun kertomaan ihmiselämän valoista ja varjoista tavalla, joka puhuttelee myös tämän päivän lukijaa. Katri Valan runojen värikäs ja aistillinen kuvakieli on täynnä tunnetta, elämän ja nuoruuden riemua.

 

Oi aurinko, minä väkevyyttä ja rakkautta täysi!

Minä olen suuren meren nauru, 

minä olen tuhannen hullun huilun ääni!

 

Katri Vala (1901-1944) oli opettaja, suomentaja ja yksi Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Tulenkantajat-ryhmän tunnetuimpiin nimiin kuulunut Katri Vala julkaisi esikoiskokoelmansa 1924.

Sinikka Hautamäki valmistui Suomen Taideakatemiasta vuonna 1971. Hän on kuvittanut lukuisia kirjoja mm. Kerron sinulle rakkaudesta, Kerron sinulle unelmista ja Onnen kultaa. Hautamäki asuu Kouvolassa.

Omat tunnelmat kirjasta:

Olen ostanut kirjakaupalta tämän kirjan loppu vuodesta 2021 ja ostin näitä kaksi kappaletta, joista toinen meni lahjaksi tässä alkuvuodesta. Tänään tiistaina 15.3.2022 sitten reissusta kotiuduttuani ajattelin ottaa pienen lukuhetken tämän runokirjan parissa.

Näitä kirjan runoja oli kyllä ihastuttavaa lukea ja samalla katsella kirjassa olevia kauniita ja jotenkin niin ihania ja veikeitä kuvia, jotka kyllä on jotain sellaista, että niistä voi ajatuksin aistia kuvan tunnelman. En oikein paremmin osaa kuvailla kirjan hienoja taideteoksia. Tykkään kyllä tästä runokirjasta ja löytyipä näistä kirjan 27 runosta yksi ylitse muiden. Kirjoitan sen tähän seuraavaksi:

 

Tähti

 

Näitkö tähden lentävän?

Sen tie värisee vielä sinessä.

 

Sydämeni on valoisa ja kuuma:

hengästynyt tähti on pudonnut sinne.

Olen värisevä kaari kätesi alla,

vuorilla kaikuva riemuhuuto,

nauru, onnellinen nyyhkytys.

 

Näkijän autuain kasvoin,

ihanasti hymyillen

kuuntelet, rakastettuni,

suurta kohinaa yössä:

huumauksen mahtava virta vyöryy

tuoksuviin, villeihin metsiin.

 

Tässä runokirjassa olisi saanut olla kyllä enemmänkin runoja. Kyllä niitä olisin mieluusti lukenut enemmänkin ja katsellut kauniita kuvia. Tykkäsin lukemastani ja katselemastani. Suosittelen lämpimästi tarttumaan tähän runokirjaan.

Raija Pelli: Kikka Mä haluun viihdyttää

 

Kirjaston sovelluksen äänikirja. Kesto 5h 45 min. Docendo 2020. Kirjassa on 220 sivua.

Kerrottu kirjasta kirjaston sovelluksessa:

Kirsi otti usein puheeksi varhaisen kuolemisen mahdollisuuden. Lupasimme toisillemme, Kirsin niin vaatiessa, että kumpi hyvänsä meistä tänne jää, pitää huolen siitä, että totuus urasta ja yksityiselämästä tulee kerrottua. Kirsi kuoli jo vuonna 2005, mutta laulaja Kikka on edelleen ajankohtainen.

Kikka oli 1990-luvulla popin ja diskobiitin kuningatar maassamme. Hän loi flirttailevalla esiintymisellään ja puolituhmien laulujensa sanoituksilla rohkean esikuvan seksuaalisesta naisesta. Omana aikanaan laulaja sai osakseen paljon ihailua, mutta ei koskaan ansaitsemaansa arvostusta.

Kikka on edelleen yksi maamme eniten levyjä myyneistä artisteista. Menestyksellä on aina hintansa. Kikka koki uransa aikana pari loppuun palamista, ja muitakin terveyshuolia tähdellä oli. Vaikea alkoholismi varjosti laulajan viimeisiä elinvuosia ja tuotti hankaluuksia urankin aikana.

Kirsi oli oman kypsymisensä myötä ruvennut kärsimään hupsuksi mieltämästään imagosta. Ristiriita kotona viihtyvän, lastansa hoitavan kodinhengettären ja öisin tanssikansaa viihdyttävän artistin välillä kävi yhä vaikeammaksi. Laulajan yritykset uran suunnan muuttamiseksi epäonnistuivat.

Kikka vetäytyi julkisuudesta vuonna 2004. Hän jätti päihteet, ja tilalle tuli terveellinen elämäntapa. Tehdyt muutokset eivät kuitenkaan riittäneet. Kirsi kuoli joulukuussa 2005 vain 41-vuotiaana. Ystävystyimme aivan Kikan uran alussa. Seurasin ystäväni uraa ja elämää niin hyvinä, kuin huonoinakin aikoina. Opin tuntemaan artisti Kikan ja erottamaan yksityisen Kirsin julkisen hahmon takaa. Jaoimme yhdessä ilot ja surut. Kerron kirjassa yhteisistä vuosistamme, niin kuin ne koin. Minun on tullut aika lunastaa upealle ystävälleni antamani lupaus ja pitää huolta siitä, että totuus tulee kerrottua.

Omat tunnelmat kuuntelemastani äänikirjasta:

Tämä oli kyllä surullista ja jotenkin niin painostavaa kuunneltavaa, joten halusin kuunnella tän loppuun samana päivänä, kun lainasin tän. Tauon jäläkeen kuuntelinkin äänikirjan loppuun, joka oli kyllä saavutus tässä päivässä. Nyt kuitenkin on tähänkin tutustuttu. Nuoruudessa tuli kuunneltua Kikan lauluja ja kyllähän hänestä lehdistä aikanaan sai lukea monenmoista juttua.

Elina Jaatinen: Omassa voimassa, Tarinoita aidosta sisäisestä voimasta

 

Kirjasta kerrottu Adlibriksen sivuilla:

Elina Jaatisen esikoisteos Omassa voimassa on kokoelma tarinoita aidosta sisäisestä voimasta. Kirja sisältää 12 vahvaa henkilökohtaista kertomusta eri alojen vaikuttajilta aidosta sisäisestä voimasta. Monenlaista kokeneet hyvinvointialan konkarit kertovat, miten oma voima ilmenee heidän elämässään ja mitä aitoon sisäiseen voimaan astuminen on heiltä vaatinut. Näiden vahvojen ja inspiroivien tarinoiden avulla voit aloittaa matkan omaa sisäistä voimaasi kohden. Kirja sisältää myös paljon konkreettisia harjoitteita, jotka auttavat sinua syventymään ja työstämään näitä teemoja omassa elämässäsi.

Rohkean tarinansa kirjassa jakavat muun muassa Aira Samulin, Jaakko Hametoja, Kylli Kukk sekä Kirsi Salo.

Elina Jaatinen on tunneterapeutti, tunnetaitokouluttaja, puhuja ja kirjailija. Hän on toiminut hyvinvoinnin ja henkisen valmentamisen kentällä vuodesta 2010. Elina kannustaa asiakkaitaan todelliseen henkilökohtaiseen kasvuun ja kestävään muutokseen sekä ohjaa ymmärtämään sisäisen työn merkityksen.

Kirjassa on 284 sivua. Basam Books. 2019.

Omat tunnelmat kirjasta:

Lainasin tämän kirjaston sovelluksessa keskiviikkona 19.1.2022 hiukan jälkeen yhden iltapäivällä. Nauhoitteen kestona 6h 52min 19sek. Kirjaston tiedoissa Basam Books 2020, tarkoittaa varmaan äänikirjan valmistumisvuotta. Aikalailla putkeen tuli kuunneltua tämä kirja, kun eilen kuuntelin kahteenkin otteeseen aika kauan tarinaa ja tänään perjantaina lumihommien jälkeen keskityin kuuntelemaan loput puolitoista tuntia nauhoitetta. Ihan hyvä äänikirja tämä ol ja mieluusti tämän kyllä kuuntelin. Paljon laittoi asioita kyllä miettimään ja kenties tästä kirjan tekstistä jäi nyt jotain mieleenkin. Tämän kirjan kuunneltuani tänä vuonna saldona jo 5 läpikoluttua kirjaa. Aika hyvin.

 

Prinsessa Märtha Louise ja Elisabeth Nordeng: Herkäksi syntynyt

 

Kovakantinen kirja, 255 sivua. Kustannusosakeyhtiö Otava 2019. Suomentanut Ebba Erolin.

Takakansiteksti: 

Erityisherkän elämä on erilaista lapsena, aikuisena ja vanhempana - varsinkin, jos olet Norjan prinsessa.

Prinsessa Märtha Louise kertoo ensimmäistä kertaa elämästään erityisherkkänä kollegansa Elisabeth Nordengin kanssa. Prinsessa ja tavallisen naisen tarinat kietoutuvat kiehtovalla tavalla yhteen. Henkilökohtaisista kokemuksista sekä kohtaamisista asiantuntijoiden kanssa syntyy uudenlainen kuva erityisherkkien maailmasta. Siinä maailmassa herkkyys voi olla voimavara, kunhan ottaa siitä itse vastuun. Koskettava ja ajatuksia herättävä omaelämäkerrallinen opas sisältää myös harjoituksia erityisherkkyyden vaalimiseen.

"Me kuulemme mitä sanot. Mutta kuulemme ja näemme kaiken muunkin."

Norjan prinsessa Märtha Louise (s.1971) on elänyt julkisuuden valokeilassa syntymästä asti. Hän on koulutukseltaan fysio-ja Rosen-terapeutti. Märtha Louise on suosittu kirjailija ja tv-esiintyjä. Elisabeth Nordeng (s.1968) on valmistunut laivamekaanikoksi mutta vaihtoi suuntaa ja pätevöityi energiahoitajaksi. Yhdessä he ovat perustaneet itsensä kehittämiseen liittyvän yrityksen, joka järjestää kursseja ja valmennuksia.

Omat tunnelmat kirjasta:

Olin miettinyt pitkän aikaa,että tämän kirjan haluan lukea. En kuitenkaan heti tehnyt ostoa huutonetistä, vaan tämä oli sivustolla jonkin aikaa seurannassa minulla. Kuitenkin joulukuussa viime vuonna 2021 tämä kirja alkoi kiehtoa sillä tavalla, että tein oston tästä ja sainkin kirjan postitse 13.12.2021 ja aloin samana päivänä lukea tätä kirjaa. Kuitenkaan en tätä opusta ihan joka päivä lukenut, vaan tuli luettua ensin muutama muu kirja pois alta, jonka jälkeen taas keskityin tämän kirjan lukemiseen. Tekstit kirjassa kiehtoivat minua tavalla, joka sai kirjaa lukemaan hiukan säästeliäästi ja hiljaa mielessäni makustellen. Kunnes sain kirjan eilen 20.1.2022 luettua loppuun iltaysin jälkeen. Ihan hyvä opus ja ajatuksia heäräsi monemoisia lukemisen aikana. Tämä kirja on tämän vuoden neljäs loppuun luettu kirja.

Måns Gahrton & Johan Unenge: Ronin ja Juulian joululahjat

 

Kovakantinen kirja, 96 sivua, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Suomentanut Katriina Savolainen. Painettu Tanskassa 2002. Olen tämän jonkun huutonetin kirjapaketin mukana saanut.

Takakansiteksti:

Juuliaa on vaivannut kaveripula, mutta onneksi hän saa uuden ystävän naapurin Ronista. Ronikin on ikionnellinen, kun hän saa oman leikkikaverin; pikkuveli Newtonista on vain riesaa ja isä ei ikinä ehdi luistelemaan. Joulun odotuskin sujuu rattoisasti, kun voi yhdessä leipoa pipareita ja järjestää Lucian päiväksi yllätyksen vanhemmille. Vaan siitäkös seuraa päänvaivaa, kun Roni ja Juulia yrittävät keksiä, mitä antaisivat joululahjaksi toisilleen. Jotain hienoa ja erityistä sen pitää olla - oikea kaikkien aikojen joululahja. Mutta mitä? 

Ronin ja Juulian joululahjat on sykähdyttävän lämminhenkinen tarina ystävyydestä ja jouluvalmisteluista, jännityksestä ja antamisen ilosta. Måns Gahrton ja Johan Unenge ovat luoneet myös supersuositun Eva ja Adam-sarjan.

Omat tunnelmat kirjasta:

Aloitin tämän lastenkirjan lukemisen joulukuussa ja ajattelin, että kyllähän tämä tulee jouluun menessä luettua. Toisin kävi, venähti hiukan tammikuun puolelle, sillä eilen keskiviikkona 12.1.2022 sain luettua illalla tämän kirjan loppuun. Kirjassa on kaiken kaikkiaan neljätoista lukua:

1. Lumiukko kurkistaa aidan yli

2. Kolmas pyörä

3. Saako sisällä pelata palloa?

4. Taikinaa siellä ja taikinaa täällä

5. Ehkä jokin tyttöjen juttu?

6. Piha meren peitossa

7. Tyttöpöpöjä ja sulosäveliä

8. Enkeli vailla siipiä

9. Turhaa touhua

10. Tassutusta ja hiiviskelyä

11. Kimmeltävä kuusi ja kaatunut maito

12. Ronia ei voi jakaa

13. Salaisuus joka talossa

14. Maailman pisin jouluaatto

Kirjan luvut ovat muutaman sivun pituisia ja jokaisella sivulla on jokin piirroskuva kirjan hahmoista. Kirjaa oli kyllä ihan mukava lueskella omaksi ilokseen. 

Lucian päivän kerronnasta muistui mieleeni oma ala-asteaika, kun silloin kerran oli koulussa Lucian päivän juhla ja olimme katsomassa esitystä yläasteen puolella heti aamusta koulun alettua, kun oli vielä ulkona hämärää. Rakennuksen yläkerrasta tuli Lucia-kulkue kynttilöiden kera ja lauloivat kauniisti Santa Lucia-laulua. Sitä en muista, lauloivatko sen ruotsiksi, vai sekä että suomeksi ja ruotsiksi, kuitenkin Lucia-kulkueen tytöt olivat silloin yläasteikäisiä, kun itse olin joku toka-tai kolmasluokkalainen. 

Jouluaaton kerronta toi mieleeni oman lapsuuden joulun, kun serkkujen kanssa mummulassa katsottiin saunan jälkeen Samu Sirkan joulutervehdystä ja odottelimme, että milloin illan odotetuin henkilö, eli joulupukki tulee tuomaan lahjat. Silloin kyllä koko jouluaattopäivä tuntui hurjan pitkältä päivältä.