tiistai 15. maaliskuuta 2022

Katri Vala ja Sinikka Hautamäki: Onnen lupauksia

 


Kovakantinen runokirja, 55 sivua, Minerva Kustannus Oy 2018, painettu EU:ssa, Balto Print 2018.

Takakansiteksti:

Kaunis ja puhutteleva lahjakirja, jossa Katri Valan klassikkorunot ovat saaneet rinnalleen Sinikka Hautamäen upeat, unenomaiset akvarellit. Vala oli inhimillisyyden uhmakas puolestapuhuja. Taitavana metaforien käyttäjänä hän valjasti luonnon, vuodenajat, auringon ja kuun kertomaan ihmiselämän valoista ja varjoista tavalla, joka puhuttelee myös tämän päivän lukijaa. Katri Valan runojen värikäs ja aistillinen kuvakieli on täynnä tunnetta, elämän ja nuoruuden riemua.

 

Oi aurinko, minä väkevyyttä ja rakkautta täysi!

Minä olen suuren meren nauru, 

minä olen tuhannen hullun huilun ääni!

 

Katri Vala (1901-1944) oli opettaja, suomentaja ja yksi Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Tulenkantajat-ryhmän tunnetuimpiin nimiin kuulunut Katri Vala julkaisi esikoiskokoelmansa 1924.

Sinikka Hautamäki valmistui Suomen Taideakatemiasta vuonna 1971. Hän on kuvittanut lukuisia kirjoja mm. Kerron sinulle rakkaudesta, Kerron sinulle unelmista ja Onnen kultaa. Hautamäki asuu Kouvolassa.

Omat tunnelmat kirjasta:

Olen ostanut kirjakaupalta tämän kirjan loppu vuodesta 2021 ja ostin näitä kaksi kappaletta, joista toinen meni lahjaksi tässä alkuvuodesta. Tänään tiistaina 15.3.2022 sitten reissusta kotiuduttuani ajattelin ottaa pienen lukuhetken tämän runokirjan parissa.

Näitä kirjan runoja oli kyllä ihastuttavaa lukea ja samalla katsella kirjassa olevia kauniita ja jotenkin niin ihania ja veikeitä kuvia, jotka kyllä on jotain sellaista, että niistä voi ajatuksin aistia kuvan tunnelman. En oikein paremmin osaa kuvailla kirjan hienoja taideteoksia. Tykkään kyllä tästä runokirjasta ja löytyipä näistä kirjan 27 runosta yksi ylitse muiden. Kirjoitan sen tähän seuraavaksi:

 

Tähti

 

Näitkö tähden lentävän?

Sen tie värisee vielä sinessä.

 

Sydämeni on valoisa ja kuuma:

hengästynyt tähti on pudonnut sinne.

Olen värisevä kaari kätesi alla,

vuorilla kaikuva riemuhuuto,

nauru, onnellinen nyyhkytys.

 

Näkijän autuain kasvoin,

ihanasti hymyillen

kuuntelet, rakastettuni,

suurta kohinaa yössä:

huumauksen mahtava virta vyöryy

tuoksuviin, villeihin metsiin.

 

Tässä runokirjassa olisi saanut olla kyllä enemmänkin runoja. Kyllä niitä olisin mieluusti lukenut enemmänkin ja katsellut kauniita kuvia. Tykkäsin lukemastani ja katselemastani. Suosittelen lämpimästi tarttumaan tähän runokirjaan.


Carl Mesterton & Curt Ulftedt & Miisa Lindén: METSOLAT Tie kotiin

  Bookcrossing-kirjana aikoinaan tullut kovakantinen kirja, 343 sivua, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993. Takakansiteksti: Lähes 2 milj...