Katri Helena: Taivaan tie

 

Elokuun alkupäivinä tänä vuonna kesäreissulta kirjakaupalta hankittu kirja, 127 sivua, Seven-pokkari, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2015, ilmestynyt ensimmäisen kerran 2014.

Takakansiteksti:

Katri Helena on pitkään kirjoittanut muistiin viestejä, joita hän saa hiljentyneessä mielentilassa läheisiltään henkimaailmasta. Viestit ovat tarjonneet vastaanottajalleen suunnattoman määrän opastusta, tukea ja voimia. Suru on sulanut rinnassa ja kauniit sanat ovat lohduttaneet. Nyt Katri Helena avaa mietelausein täytetyn muistikirjansa lukijoilleen.

Kirjasta sisäteksti:

On kirjoja joita luetaan ja kirjoja joista nautitaan. Ja sitten on kirjoja, jotka imaisevat sydämen ja sielun ja jättävät lähtemättömän jäljen. Kirjaan voi kadota, tarinaan voi sukeltaa ja sivuihin uppoutua. Jokainen päivä voi koostua sykähdyttävistä hetkistä, jotka ovat täynnä elämää -Seven-pokkarin parissa.

Omat tunnelmat kirjasta:

Otin tämän hyllystäni iltapäivällä lukuun ja kirjan seuraksi otin joitakin vuosia sitten bookcrossing-ryhmästä kirjanmerkkivaihdosta saadun jouluiset tontut-kirjanmerkin, kun ajattelin, etten tätä hetkessä lue kuitenkaan loppuun, että tämän lukeminen kestää. Toisin kuitenkin kävi, sillä tämähän sisälti oikeestaan koko kirja muutaman tekstinpätkän per sivu, mutta loppupuolella oli muutama pidempi teksti. Mukava tekstimaistiainen löytyi sivulta 61: " Tutki sydämesi tuntoja tilanteissa, jotka aiheuttavat kysymyksiä. Oikea vastaus tulee aina sydämestäsi, se on valon voima." 

Kirja itsessään oli kyllä ihan hyvää luettavaa ja antoi ajateltavaa tähän päivään. Ihan kyllä mukava hankinta menneeltä kesäretkeltä.

 

Harlequin Rakkaus Romantiikka: Kihlaus Venetsiassa ja Rakkaus ja vastuu

 

Jane Porter: Kihlaus Venetsiassa, jonka on suomentanut Liisa Sivonen. Heidi Rice: Rakkaus ja vastuu, jonka on suomentanut Pirjo Lintuniemi. Harlequin Rakkaus Romantiikka-pokkari. Sain pokkarin Mieheltä joululahjaksi jouluna 2018. Sivuja pokkarissa on 314. 

Takakansiteksti:

KIHLAUS VENETSIASSA

Teko oli epätoivoinen, mutta niin oli tilannekin. Rachel kiiruhti sydän musertuneena pois pienen sisarenpoikansa luota. Giovanni Marcello oli vältellyt häntä kuukausia ja hän oli saanut tarpeekseen. Pojan sukulaisten oli pakko viimeinkin kantaa vastuunsa! Rachel kiihdytti askeliaan, mutta tunsi sitten vahvan käden laskeutuvan olkapäälleen... Minisarja: Sopivasti yhteen

RAKKAUS JA VASTUU

Tess Tremain marssi päättäväisesti sisään Nate Graysonin toimistoon. Hänellä oli tärkeää asiaa miehelle, jonka hän oli tavannut vain kerran aikaisemmin. Kuusi viikkoa sitten. Siivouskomerossa. Huh! Tessiä alkoi kuumottaa, kun hän muisteli heidän hullunkiihkeää kohtaamistaan. Ei, hänen pitäisi keskittyä. Hänellä oli uutisia, jotka muuttaisivat heidän kummankin elämän. Ja jos Nate saisi hepulin, hän selviäisi kyllä yksinkin. Tess melkein toivoi sitä. Mutta ensijärkytyksestä toivuttuaan mies osoittautui hyvin innokkaaksi - useammassa kuin yhdessä asiassa!

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä pokkari oli mulla pitkään aloitettuna ja tuntui, ettei lukeminen edisty lainkaan, kun aloitin kirjan lukemisen varmaan jo 2019. Tämä oli siis useamman kuukauden kirjanmerkin keralla mulla aloitettujen kirjojen lootassa odottamassa sitä oikeaa hetkeä, jolloin tähän tarttua ja taas edistää lukemista. Sitä teinkin muutamaan otteeseen, mutta aina siirtyi odotuskannalle. Aika vähän on muistoja tuosta ensimmäisestä tarinasta ja varsinkin sen alusta, mutta pääpiirteittäin muistan kuitenkin, kuinka Rachel oli aika vastahankainen Giovannin suhteen, eikä meinannut millään aloittaa suhdetta miehen kanssa.  Toisessa tarinassa pääsin sitten jyvälle hiukan paremmin, kun luin pokkaria aika paljon aina kerrallaan ja vain keskityin lukemiseen. Yhdessä kohtaa Nate olikin Nick ja taas muutamaa riviä alempana oli Nate. Toinen tarina hiukan niinkuin jatkoi siitä, mihin ensimmäinen tarina jäi, mutta henkilöt vain muuttuivat. Siitä syystä tämä oli kyllä ihan mukavaa ajanvietettä ja lukemista juurikin tähän pimeään vuodenaikaan. Ei hassumpi lukuelämys.

Enni Mustonen: Paimentyttö

 

23.4.2018: 

Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi kirjakaupasta tämä Seven pokkari läksi mukaan hintaan 11,50 euroa, 363 sivua, Otava 2017.

Takakansiteksti:
"Koko päivän olin juossut edestakaisin, passannut herrasväkeä ja niellyt ne moitteet, joita kiihtyneet naiset olivat päästäneet suustaan. Entä jos olisin tehnyt niin kuin Selma ja lähtenyt omille teilleni?"

On 1800-luvun viimeinen vuosikymmen. Kolmetoistavuotias paimentyttö Ida Eriksson päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen pikkupiiaksi Björkuddenin huvilaan, keskelle Topeliuksen kulttuurisuvun vireää elämänmenoa. Vastassa ovat kieli- ja säätymuuri, mutta vähitellen Ida tutustuu kirjailijaan ja tämän tyttäriin ja elämä ottaa aivan uuden suunnan.
Lumoavassa Syrjästäkatsojan tarinoita- sarjassa seurataan tunnettujen suomalaisten kulttuurikotien elämää piikatytön silmin.

"Enni Mustonen osaa luoda eloisaa ajankuvaa dokumentteja hyödyntäen." - Maaseudun Tulevaisuus

 30.11.2019:

Eile perjantai- illassa 29.11.2019 aloin lukea tätä pokkaria. Oli saatava aloittaa uus lukeminen, ku jo aloitettujen opusten luku ei houkutellut lukujumin takia. Pääsin sivulle 18 sentäs. Vaikuttaa kiehtovalle tarinalle.  

12.6.2021:

Jatkoin kirjan lukemista uudelleen pitkän tauon jälkeen maanantaina 7.6.2021. Ensalakuun hiukan surullista luettavaa, mutta jospas lukeminen eteenpäin tuottaisi mukaviakin lukuelämyksiä. 

28.10.2021:

Pitkästä aikaa tänään otin kirjan lukuun. Just päivällä olin lukenut eräästä facebookin ryhmästä, miten tämä kirja oli saanut huonon lukuarvion. Minäkin kokenut tämän kirjan työlääksi lukea. En ole kuitenkaan laittanut kirjaa vielä vapautukseen. Päätin ottaa tosta noin vain hyllystä uudelleen lukuun. Nyt lukeminen on sujunut paljon paremmin ja pääsin heti tarinaan sisään. Oikein itsekin hämmästyin moista positiivisuutta lukemiskokemuksessa. Monta sivua tuli tänään luettua.  

8.11.2021:

Vihdoin tämä on luettu. Paljon kyllä ajatuksia herättävä kirja tarinansa kera. Ajattelin, etten saa kyllä luettua loppuun, kun alku tuntui niin työläältä ja rankalta lukea, mutta kun kerta kerralta tätä vain sitkeesti luin, niin johan tämä otti minut mukaansa ja jopa hetkittäin ihan mielelläni aikaani kulutin tätä tarinaa lukien. 

On taas pois yksi kauan sitten puoliksi luettu kirja hyllystäni. Hetkittäin tätä kirjaa lukiessa tuli tunne, etten halua sarjan muita kirjoja lukea, kun tässäkin meni näin kauan, mutta kun olin tämän kirjan viimeisillä sivuilla lukemassa, tulikin tunne, että voisikin olla ihan mukava lukea sarjaan vielä lisää. 

Jää nähtäväksi, mihin kirjaan seuraavaksi uppoudun. 

Anneli Kivelä: Uusia tuulia Katajamäellä

 

Kovakantinen kirja, 285 sivua, Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2010, 3.painos.

Takakansiteksti:

Paluumuuttajia pikkukylän tutuissa maisemissa - jo kolmas Katajamäki-romaani.

Kolmekymppinen Eija-Leena palaa parin vuoden poissaolon jälkeen takaisin entiseen pestiinsä Katajamäen kyläkoulun opettajaksi. Kyläläiset ottavat nuoren ja nätin paluumuuttajan lämpimästi vastaan - eritoten Arttu Nikkanen, joka itsekin on palannut kotikonnuilleen, rapakon takaa asti... Artun suunnitelmat yllättävät täysin Eija-Leenan, ja kun muuan miespuolinen, vuosien takainen ystäväkin paljastaa itsestään aivan uusia piirteitä, Eija-Leena on lievästi sanoen hämillään.

Kun koulu alkaa, nuori opettajatar joutuu kuitenkin keskittämään kaiken tarmonsa tokaluokan häirikköoppilaaseen. Ongelmat kasaantuvat, ja lopulta Eija-Leena joutuu pojan kanssa kauaskantoisen päätöksen eteen - ja ratkaisusta kaikilla tutuilla ja tuntemattomillakin on taatusti oma mielipiteensä...

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä oli nyt toinen lukukerta tälle kirjalle, jonka olen hankkinut viime vuonna (2020) huutonetin kautta. Tätä kirjaa mulla ei ole aiemmin hyllyssäni, vaan olen lukenut tän sitten kirjaston kirjana silloin ekalla lukukerralla. Kuten kahden ekankin kirjan kanssa, olin paljon unohtanut tämän kirjan tarinasta. Jotenkin mä koko ajan odotin, että milloin lempi leiskahtaa tälle kirjan päähenkilölle Eija-Leenalle. Hämärästi muistin koko Katajamäki sarjasta sen, että tämä opettaja tulee jossain myöhäisemmässä vaiheessa jostain ulkomailta miehen ja lapsen kanssa, mutta tämän kirjan tarina osasi kyllä yllättää huonomuistisen lukijan. Mukavia mutkia oli tarinassa mukana, vaikka tahkosinkin tämän kirjan kanssa taaskin kauan, kun aloitin jo lukuhommat silloin, kun sen sarjan kakkoskirjan olin lukenut jo heinäkuulla. Tämä kirja vain kauan notkui pöydän kulmalla, enkä oikein saanut luetuksi tätä millään. Jotenkin oli taas keskittymiskyky lukuhommiin hukassa. Menikin melkein 3 kuukautta, ennenkuin sain tämän kirjan lukuhomman pääteltyä tänään hiukan yli kahdeksan iltasella. Kirjan loppupuolella jo odotin, että tämä Eija-Leena kohtaa tulevan miehensä paikassa, jossa he tapasivat ensikerrankin. Olin ihan täpinöissäni, että joko nyt. Vielä kirjan loppupuolellakin oli hiukan dramatiikkaa ja odotankin, että siitä asiasta on sitten lisää sarjan seuraavassa opuksessa.

Tykkäsin kyllä lukea just tässä illassa tätä Anneli Kivelän kirjaa, vaikken osannut arvata, että luen ihan loppuun just tänään, mutta hyvä näin. Saa nähdä, otanko heti perään sarjan neljännen kirjan, vaiko jotain muuta tähän väliin. Pitää kuulostella hiukan itseään, että miltä tuntuu. Tämä oli vasta tämän vuoden kymmenes luettu kirja. On ollut harvinaisen huono lukuvuosi mulla.

Anneli Kivelä: Onnenkauppaa Katajamäellä

 

Karisto, 295 sivuinen pokkari, 5. painos Hämeenlinna 2010. Ilmestynyt 2007 tämä kirja.

Takakansiteksti: 

Elämän ylä- ja alamäkiä idyllisessä Katajamäen kylässä.

Nelikymppinen Satu halajaa pois Pohjanmaalta ja onnistuu saamaan työpaikan Katajamäen lähellä sijaitsevasta Honkahovin lomahotellista. Asuntokin järjestyy, kun pieni punainen Pihlajan torppa on jäänyt tyhjilleen ja kaipaa vuokralaista. Satu ihastuu torppaan ensi silmäyksellä - samoin kuin kyläkauppiaan poika Heikki Satuun...

Sinkkuelämään jo melkein tottunut Satu herää vireässä pikkukylässä uuteen kukoistukseen! Elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä -niitä riittää niin työkavereilla kuin omalla perheelläkin, eivätkä ne kaikki aina ole iloisia. Vähiten se, että äidillä todetaan Alzheimerin tauti.

Mutkaton elämänasenne ja ripaus hulluutta vievät silti aina eteenpäin, läpi vaikeuksienkin.

Anneli Kivelä yhdistää raikkaalla tavalla tuttuja nykypäivän ongelmia perinteiseen maaseuturomantiikkaan.

Omat tunnelmat kirjasta:

Tämä oli siis se toinen silloin aikoinaan hankkimani kirja, jonka sain ostettua uppo-outona kirjana Keskiseltä Tuurista ihan muutaman euron hintaan, mutta jotka lähtivät sitten bookcrossing-kirjana eteenpäin ja tämän, nyt sitten pokkarin hankin vuosi sitten nettikirpparilta ja kyseisen pokkarin hintaa en enää muista, paljonko mahdoin tästä maksaa silloin.

En kyllä pahemmin muistanut tästä Satun tarinasta mitään. En edes mitään juonen käänteitä, mitä sitten tässä kirjassa nyt toisella lukukerralla ilmeni. En edes sukunimi-juttua, että Satulla ja Heikillä, eli Hermannilla, kuten Satu Heikkiä kutsuu hänen toisella nimellään, on sama sukunimi, eivätkä kuitenkaan ole mitään sukua. Sen vain muistin tästä tarinasta, että Satu ja Heikki päätyvät kyllä yhteen. Tähän kirjaan oli kyllä mahdutettu aika mukavasti mutkia matkaan. Enkä yhtään muistanut, että tässä kirjassa seikkailee eräs kissakin, Reino nimeltään. Mukavan paljon kyllä unohtanut tapahtumia ensimmäisen lukukerran jälkeen tarinasta, joten voi sanoa, että melkein uutena tarinana tätä kyllä luin. Ei voi kyllä ihan täydellisesti sanoa, että olipa mukava palata tutun ja turvallisen tarinan pariin uudelleen, kun oli niin hatarat muistikuvat ensimmäisestä lukukerrasta, mutta mukavaa luettavaa tämä Katajamäki-sarja kuitenkin on ja meinaan ottaa hyllystä sarjan kolmannen opuksen seuraavaksi luettavaksi.

Anneli Kivelä: Kotiin Katajamäelle

 

Pokkari, jonka hankin vuosi sitten kokoelmaani.

Takakansiteksti: Kaivattua kotimaista viihdettä nostalgianälkäisille!

Työttömäksi jäänyt yksinhuoltaja Minne muuttaa 8-vuotiaan poikansa kanssa Katajamäen kylään, kummisedältä perimäänsä pikkuiseen mökkiin. Päätöstä helpottaa bisnesmaailmassa menestyneen ystävättären järjestämä etätyö.

Hyvää tarkoittava mutta utelias kyläyhteisö innostuu uusista asukkaista, ja enemmän tai vähemmän aiheellisia juoruja sikisee tuota pikaa Minnen ja kyläkoulun komean johtajaopettajan Henrin ympärillä. Minnen naapurissa asuvasta leskeksi jääneestä Artosta on tosin enemmän käytännön hyötyä, mieheltä kun sujuvat remontitkin.

Kyläläisillä riittää kuitenkin pähkäilemistä, sillä Minnen mökillä näyttää kyläilevän paitsi hänen äitinsä "vaariystävineen ", myös Minnen varakas ja vetävän näköinen ex-avomies...

Anneli Kivelän esikoisteos yhdistää raikkaalla tavalla tuttuja nykypäivän ongelmia perinteiseen maaseuturomantiikkaan.

290 sivua, Karisto Oy Hämeenlinna, 2010,  6.painos.

 

Tämä on siis toinen versio tästä kyseisestä kirjasta, joka minulla on nyt hyllyssäni. Aiemmin mulla oli näitä kaksi ekaa kovakantisina kirjoina, kun olin ostanut ihan muutamalla eurolla Keskiseltä Tuurista. Vuonna 2012 rekisteröin kirjat bookcrossing-kirjoiksi ja lähtivät maailmalle. 

Myöhemmin mua alkoi harmittaan, kun sarjaan tuli lisää kirjoja ja sit kun jostain kuulin huhua, että tämä sarja loppuisi, ettei enää jatkoa tulisikaan, niin mulle tuli into metsästää nämä sarjan kaikki jaksot omaan hyllyyni nettikirpparilta. Joitakin sarjan kirjoja tuli silloin aiemmin luettua kirjaston kirjoina ja joitakin ostin itselleni. Nyt mulla kuitenkin on kaikki sarjassa ilmestyneet kirjat, osa on pokkareita ja osa kovakantisia. Se oli mulle saavutus saada koko sarja uudelleen hyllyyni. 

Sarjan uusimpia kirjoja en lukenut, vaan odottavat hyllyssä, että luen alun kirjat ensin, jotta saan sarjasta sellaisen kokonaisen mielikuvan itselleni. Tämän kirjan lukemisen aloitin keväällä tänä vuonna ja alkuun tuntui työläältä keskittyä kirjan lukemiseen ja tuntui takkuilevan aika paljonkin lukeminen, mutta mä en antanut periksi ja nyt sitten loppu tuli luettua ihan tänä päivänä useampi kymmenen sivua ja useampi luku kirjasta. Kirjassa kun on 30 lukua. En kyllä paljoa muistanut tämän kirjan tapahtumista, sillä siitä on aikaa, kun olen tämän ekan kerran lukenut. Oiskohan ollut se jotain 2008, kun ihan uutena kuitenkin tuli ostettua kirjat, vaikka ostohinta ei päätä huimannut, oisko ollut jotain 3-4 euroa kipale. 

Tätä kirjaa oli kyllä sitten ihan mukavaa lukea, kun pääsin kunnolla mukaan tarinaan. Tänä juhannuksena luin tästä kirjasta just juhannuskohtaa ja se tuntui niin mukavalle lukea, että sen jälkeen tätä kirjaa luin kyllä mielelläni aina silloin, kun kirjan käteeni otin. En ihan joka päivä lukenut, joskus oli pitkäkin aika, etten koskenutkaan kirjaan, vaikka mieli olisikin tehnyt, mutta jotenkin tuntui, ettei osaa keskittyä lukemiseen. Ihan mukavaan kohtaan tämä sarjan eka jakso nyt sitten jäi ja otin jo kirjahyllystäni sarjan toisen kirjan ja laitoin väliin jo valmiiksi kirjanmerkin odottamaan lukemista. Nyt mulla tuntuu olevan sellainen lukemisen into päällä, ihanaa!