tiistai 26. heinäkuuta 2022

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet

 


Kyseessä on Seven-pokkari, 288 sivua, Nidotun laitoksen neljäs painos. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisemana 1998, painopaikka Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2010.

Takakansiteksti:

Anna muuttaa maalta suureen ja kiehtovaan Kuopion kaupunkiin töihin ja suunnittelee itselleen tyytyväistä pientä elämää. Rakastuminen ja avioliitto tummasilmäisen Lassin kanssa siirtävät hänet kuitenkin outoon, hallitsemattomaan maailmaan.

"Vaikuttava kehitystarina 20-luvun Suomesta - - monia kielellisesti ja psykologisesti kiinnostavia jaksoja. Hyvä lähihistoriallinen romaani." - Suvi Ahola, Helsingin Sanomat.

"Naisen ylistyslaulu. Mustat morsiamet kuvaa elävien leskien, vankien vaimojen, unohdettua elämää. Kirjallisuuden yksi merkitys on tämä: tehdä historia eläväksi." - Raija Paananen, Kaleva.

Savonia-palkittu Mustat morsiamet (1998) on ensimmäinen, itsenäinen osa Sirpa Kähkösen kiitetyssä romaanisarjassa, jossa ovat ilmestyneet myös kirjat Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004) sekä Lakanasiivet (2007).

Sain kirjan Bookcrossing-kirjana keskiviikkona 30.3.2022. Aloitin lukemaan maanantaina 2.5.2022, kun osallistun Bookcrossing-sivustolla Kielet-haasteeseen. 

Sain luettua pokkarin vihdoin loppuun eilen illalla maanantaina 25.7.2022 ja oma arvioni kirjasta on seuraavanlainen:

Ei ollut mitenkään mukavaa luettavaa missään kohdassa. Jäi sellainen synkkä mieli tästä lukemastani. Ei kyllä yhtään kiinnosta lukea sarjan muita kirjoja, että saa tämä jäädä ainukaiseksi kyllä. Masentavaa luettavaa oli, vaan sain sentäs luettua vihdoin loppuun. Jotenkin odotin hiukan positiivisempaa tarinaa, mutta ymmärrän, että ajanjaksolla, johon tämä on sijoitettu tarinallisesti, sitä iloista kerrottavaa ei pahemmin ollut. Tätä lukiessani ajatukseni sekoittuivat toisen naiskirjailijan tuotantoon, jonka kirjan just luin loppuun, ennen kuin aloitin tämän pokkarin lukemisen. Vertasin tarinoita koko luku-urakan toisiinsa. Ajatukseni pomppivat kirjasta toiseen ja taas takaisin. Siitä en kyllä tykännyt yhtään. Ei olisi pitänyt lukea kahta samantyylistä opusta perätysten. 

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iida Rauma: Hävitys Tapauskertomus

Tänään tässä illassa, keskiviikkona 15.5.2024 luovutan yhden kirjan lukemisen osalta.  Hiukan vajaat 8 kuukautta olen yrittänyt lukea ja luk...