maanantai 4. huhtikuuta 2022

Anitta Oertel (toim.): Sattuvia sanontoja ja sutkautuksia Pyhäjärveltä

 



Sain Mieheltä tällaisen 88 sivuisen kirjasen lauantaina 2.4.2022 tuliaisena työreissultaan. 

1. painos 2020. Julkaisija Tieto & Taitto Anitta Oertel, Ueckermünde, Saksa. Paino Druckterminal, Nürnberg, Saksa. Tekstit Pyhäjärvi-Seuran kokoelma, Pyhäjärven KolmiKanta ry. Kirkonkylä-Emoniemi-Pellikkaperä: Yksi raitti - Monta kulkijaa/SKS (2008). Kuvat: Jorma Tulkku: Paikan muisti I - Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi (2016) sekä Anitta Oertelin, Matthias Oertelin ja Jorma Tulkun kokoelmat. Kansi Anitta Oertel.

Takakansiteksti:

Suomen kansa on kautta aikojen ollut hyvä keksimään lauseenparsia ja sanontoja, jotka selittävät asioita vertauskuvallisesti. Niitä vilisee nykypäivänäkin puheessamme. Hetken sanontoja makustellessa mieli avautuu vastaanottamaan niiden sanoman. Sattuvia sanontoja ja sutkautuksia Pyhäjärveltä - kirjasessa kuljetaan niiden sanontojen parissa, jotka ovat yleisiä Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Ne avaavat ikkunan sukupolvista sukupolviin kiertäviin tapoihin ja asenteisiin ja ennen kaikkea pyhäjärviseen perinteeseen.

Omat tunnelmat tästä kirjasesta:

Tätä oli kyllä helppo selata, kun laittoi kirjasen pöydälle, sivut avautuvat kierreselkämyksen ansiosta hyvin avoimeksi. Jokaisella sivulla oli vain yksi sanonta tai sutkautus tai arvoitus. Arvoituksen keralla oli sulkeissa oikea vastaus. Kirjasessa on laskujeni mukaan 14 kuvaa, kun laskin myös kansikuvan. Kuvat on mustavalkoisia, niistä hiukkasen miinusta tälle kirjaselle. Kaunista olisi ollut katsella ihan värikuvia, mutta kenties tässä on mustavalkoisilla kuvilla haettukin sitä vanhanaikaisuutta ja kyllähän se tietenkin vaikuttaa kirjasen painohintaan, onko mukana sitten mustavalkoisia kuvia, vai värikuvia. Luin kirjasen ääneen, kun tässä oli sitä murretekstiä, mutta sitä oli ihan hauska lukea. 

Tässä makupalaksi eka sivulta teksti:

Korree sitä olin minnäi kun

Lumperiin vietiin,

vain vanhaks oon elännä

pitkäks kasvanna

nuita Lumperin pitkiä

pettäitä syyvessä.

 

Tässä toinen makupalanen:

Joutaa jorista, sano akka,

ku kirnuun pieras.

 

Kolmas makupalanen on arvoitus:

Musta sonni mulleroinen

puita syöpi sylillisen,

vettä juopi saavillisen?

(saunan kiuas)

 

Vielä yksi makupalanen:

Täötyy tyytyä tyllykkään,

ku ei soa sätkälettä.

 

Mitä tästä muuta voisin sanoa? Mukava makupalakirjanen, joka sopi kyllä tähän päivään luettavaksi. Tämä on nyt sitten yhdestoista tänä vuonna luettu kirja. En ole siis kovin nopsa lukija tänä vuonna ollut. Kovasti yritän yhtä triplapokkaria lukea, jotta saan siitä aikanaan tänne kirjablogiini pienen kirjoituksen tehtyä. Vielä siinä piisaa sivuja luettavaksi.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iida Rauma: Hävitys Tapauskertomus

Tänään tässä illassa, keskiviikkona 15.5.2024 luovutan yhden kirjan lukemisen osalta.  Hiukan vajaat 8 kuukautta olen yrittänyt lukea ja luk...