keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Iida Rauma: Hävitys Tapauskertomus

Tänään tässä illassa, keskiviikkona 15.5.2024 luovutan yhden kirjan lukemisen osalta. 

Hiukan vajaat 8 kuukautta olen yrittänyt lukea ja lukea kirjaa. En vaan kerta kaikkiaan pääse tarinaan millään tavalla kiinni. 

Mikä mahtaa olla Se Punainen Lanka tässä Hävitys-nimisessä kirjassa? En löytänyt, vaikka pääsin sivulle 102/400. Siis vajaat 300 sivua olisi vielä luettavaa. Jää kesken, ikävä kyllä, vaikka kuinka on joululahjakirjana aikoinaan saatu. 

Mielestäni niin ihmeellisesti kirjoitettu kirja. Ei jaksotuksia, kauhean pitkiä lauseita, ei numeroituja lukuja lainkaan. Siis kaikki yhteen pötköön kirjoitettu. Että mikä kumman kirja tämä tällainen oikein on??? En ymmärrä. 

Ihme sentään on muutamia pisteitä ja pilkkuja kirjoituksessa ja isoja kirjaimia ja sentään sivunumerot. Muuten aivan kummallista tekstiä. Joku A vaan etsii jotain Iraa jostain Turusta, tai jotain. Siis niin kummallinen kirja, että huh huh. Ja tämä voittanut Finlandia-palkinnon. Varmaan siksi, että on tarpeeksi kummallista tekstiä ja kummallisesti kirjoitettu.

Onkohan tämän kirjan kirjoittanut joku turkulainen? En yhtään tiijä. No, ei mun tartte tietääkään. Riittää, kun tiijän, että tämä Hävitys-kirja on Finlandia-voittaja joltain vuodelta, vissiin 2022, tai en tiijä, kun näkyy olevan kolmas painos tämä kirja. 

Painopaikka Otavan Kirjapaino 2022. Kustannusosakeyhtiö Siltala Helsinki.

 

Takakansiteksti:

Ihmisestä, 

joka melkein tuhottiin,


kaupungista,

joka on tuhottu

moneen kertaan,


planeetasta,

jota tuhotaan

juuri nyt.


Kyllä olisin halunnut lukea tän loppuun, vaan kun ei, niin ei taitu, eikä pääse sisään tarinan juoneen. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi kirjojen lukuun, jotka ei imaise mukaansa. Enkä pyydä anteeksi tätä. Tämä on vain minun mielipiteeni tästä kirjasta. Että huh huh. Eikä ole eka ja ainut kirja, jonka olen jättänyt kesken. On aika antaa tilaa toisille kirjoille, sillä niitähän piisaa ja joka vuosi tulee uusia markkinoille. On monen monituista jo aloitettua opusta oottamassa. Tämä opus saa nyt mennä kokoelmaani. Mistäpäs sitä tietää, jos jossain elämäni vaiheessa vielä yritän lukea tätä lisää. Nyt on vaan tehtävä tämä blogipäivitys. Näin pitkään sentään annoin aikaa tälle kirjalle ja kummalliselle tarinalle. Aina ei voi tulla voittavaa lukukokemusta, niin se vain on.


Kirjan kansikuva lainattu netistä:




Anu Viikki





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mari Mörö: Vapaasti versoo Rönsyjä puutarhasta

Jes, mä tein sen!  Kirjastolta lainattu Juhannuksen jäläkeen. Kirjassa sivuja 200, julkaistu 2010, Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa / Kirjapaja,...