Itseottamani kuva luetusta kirjasta.
Kovakantinen kirja, 223 sivuinen, suomentanut Karoliina Timonen, Tammi Helsinki 2019.
Englanninkielinen alkuteos: Is There Still Sex in the City? Ilmestyi 2019.
Kirjan takakansiteksti:
Millaista on aloittaa deittailu uudelleen keski-iässä, kun kaiken säätämisen piti olla jo takanapäin?
Mitä enemmän on ikää lasissa, sitä monimutkaisemmaksi naisen elämä tuntuu muuttuvan. Pitäisikö aloittaa pyöräily, korjauttaa vagina, mennä Tinderiin vai sittenkin muuttaa maalle ja unohtaa koko juttu?
Candace Bushnell tutkailee nykydeittailun outouksia ironisella otteella sekä huomioi terävästi tämän hetken carriieden ja samanthojen seikkailuja. Avioliitot, erot, lapset, ystävät ja menetykset limittyvät modernin sinkkuelämän kiemuroihin jäljittelemättömän riemukkaasti.
"Jopa parempi kuin alkuperäinen Sinkkuelämää."
POPSUGAR
"Paikoin hauska, paikoin hupsu, paikoin varsin surullinen -siis täysin todenmukainen kuvaus viisikymppisten elämästä."
KIRKUS REVIEWS
Kirjan sisälehtisestä:
CANDACE BUSHNELL (s.1958) tunnetaan Sinkkuelämää-kirjasta ja siihen perustuvasta huippusuositusta tv-sarjasta. Kirja ja sarja pohjaavat Bushnellin Sex and the City-nimiseen kolumniin The New York Observerissa. Bushnell on kirjoittanut myös useita romaaneja.
Suomentaja KAROLIINA TIMONEN (s.1977) on opiskellut valtiotieteitä ja kulttuurien tutkimusta. Timonen on kääntänyt muun muassa Lisa Jewellin ja Francesca Hornakin romaaneja, ja hän kirjoittaa myös itse.
CANDACE BUSHNELL:
Sinkkuelämää (1996, suom. 2000)
Neljä blondia (2000, suom. 2001)
Reittä pitkin (2003, suom. 2004)
Kynsin hampain (2005, suom. 2007)
Sinkkuelämää: Carrien nuoruusvuodet (2010, suom. 2010)
Sinkkuelämää: Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011, suom. 2011)
Hissillä huipulle (2008, suom. 2012)
Omat ajatukset luetusta kirjasta:
Aloitin lukea kyseistä kirjaa jo aikoja sitten ja odotti ja odotti vaan, että luenko joskus loppuun, vaiko en. No, sinnikkäänä useita kertoja kirjaa muutaman sivun lukien tänään tässä lauantai-illassa sain luettua tämänkin kirjan loppuun.
Tämä vielä ei ainakaan ole BookCrossing-kirja, mutta ehkä rekisteröin tämän sivustolle, tai sitten laitan matkaan ihan muuten vain. Ei ole sellainen kirja, jonka haluaisin säilyttää omassa kokoelmassani.
Välillä tätä lukiessa sai hetken nauraa ja oli ihan hauskojakin kohtia tarinan tekstissä. Varsinkin eräs kohta sai jättään kirjan väliin pienen lappusen, kun sivulla on lause: Huokailin nähdessäni hänen harvinaisten kirjojen kokoelmansa. Varsinkin tällaisella kirja-addiktoituneelle kirjojen rakastajalle oli ihanaa löytää tarinasta kyseinen lause. Tässä kirjan tarinassa oli hyvinkin outoja lyhenteitä, joita piti selata kirjasta lukemisen jälkeen, mitä ne tarkoittivat. Oli KIK, MUM, PEV ja MUA. Jotakuinkin jokaiselle lyhenteelle löytyi jonkinmoinen selitys tarinasta.
Tämä oli Candace Bushnellin kirjoista nyt neljäs kirja, jonka olen lukenut, vaikka toisiakin on hyllyssäni käynyt, mutta olen ne laittanut eteenpäin matkaamaan.
Silloin aikoinaan Sinkkuelämää-kirjan pokkariversio, joka itselläni oli aika kauankin, niin oli tarinallisesti jotenkin pliisu ja ei mielestäni yhtään ollut sen tasoinen, mitä tv-sarja oli aikoinaan. Sen verran Sinkkuelämää-sarjan fani olin aikoinaan, että kyllä sarjan boxit tuli hankittua ja julkaistut 2 elokuvaakin. Jatko-sarjan ensimmäisen kauden näin joitakin vuosia sitten, milloin sitten tulikaan internetin ihmeelliseen maailmaan nähtäville. Jatkosarjan seuraavaa kautta en ole nähnyt, enkä välttämättä halua edes nähdäkään. Kyllä minun mielestäni ainakin parhaimmat oli ne tv-sarjan 6 kautta ja kaksi ilmestynyttä elokuvaa.
Kyllä tätä kirjaa voin suositella luettavaksi. Oli tässä ihan kivaakin ja oli myös hieman murheellista, jos olisin oikein masentunut ja ahdistunut, niin olisin varmaan itkenytkin. No, tämä on nyt luettu ja jää odottaan, miten keksin vapautusjutun tälle kovakantiselle kirjalle.
Lauantaina 22.3.2025
Anu Viikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti