Tämä runokirja löytyi Onnenkirppikseltä Tuurista viime vuonna. Tämä on viideskymmenesviides painos 1956 julkaistusta kirjasta ja painettu EU:ssa. Kirjassa ei ole merkittynä tämän kirjan julkaisuvuotta, harmin paikka. Googeloin vähän kirjaa, niin kirjan 38. painos on julkaistu vuonna 2010 ja taas tekoälyjutska tiesi kertoa, että kirjan 58. painos ilmestyy tänä vuonna 2026(5.2.2026). Tämä 55.painoksen julkaisu sijoittuu siis näiden vuosien 2010 ja 2026 välille.
Kustantaja: Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki, WSOY, ja kirjan on kuvittanut Maija Karma. Kirjassa on 48 sivua, loruja on 43.
Omat tunnelmat luetusta kirjasta:
Koskaan aiemmin en ole lukenut mitään kirjaa Kirsi Kunnaksen tuotannosta, tämä on ihan ensimmäinen opus. Mitään takakansitekstiä tässä kirjassa ei ole. Lueskelun tälle kirjalle aloitin kyllä samana päivänä, kuin tämä tuli ostettua kirpparireissulta, lorun silloin, toisen tällöin vain lueskelin. Mitään lorua en lukenut ääneen itselleni, vaikka olisi kenties ehkä pitänyt lukea.
Oikein mikään loru tämän kirjan loruista ei ollut minulle täysin tuttuja. Jotain pieniä muistoja olisi, että lapsena hoidossa tätä on luettu, kun jotain muistin Tunteellisesta siilistä ja Villestä ja Vallesta.
Kirjan sivujen piirrustukset ovat mustalla kynällä piirrettyjä ja joitakin kohtia kuvista väritettynä vaaleanpunertavanoranssilla, sillä väri ei ole täysin pinkkiä.
Kirjan ensimmäinen loru on nimeltään Pitkät on illat ja lorun viereen on piirretty rukilla kehräävä kissa. Rukki pyörii vinhaa vauhtia ja lankakerä on rukin ja kissan vieressä. Lorutekstin alla on kuva pienestä vauvasta kehdossaan nukkumassa. Loru alkaa sanoilla: Pitkät on illat, pitkät on illat, tiheät hämärän villat.
Tykkään kyllä tämän kirjan kansien värimaailmasta ja kuvatkin on hienot. Takakannessa on kuva sammakosta ja kissasta, jolla on siivet ja tähtiäkin on. Kirjan kansien liukas pinta tuntuu ihan kivalta käsissä. Kun kovakantinen, niin kovakantinen. Hienossa kunnossa tämä oli tuotu kirpparille myyntiin, eikä ollut hinnalla pilattu, kun vain euron maksoin tästä kivasta lorukirjasta.
Oikein kyllä mukava lorukirjanen oli tämä lueskella omassa rauhassa, kun meinasin silloin jättää ostamatta, että kun on lasten lorukirja, mutta mitä sitten, kun en ole kerran koskaan aiemmin Kirsi Kunnaksen kirjoja lukenut, niin nyt halusin tutustua, kun tällainen mahdollisuus tuli vastaani ihan yllättäin. Niin.
Suosittelen lämpimästi ja kun nyt muutaman päivän kuluttua ilmestyy kirjasta uusin painos, niin menkää ja ostakaa hieno lorukirja, jollette ole koskaan aiemmin lukeneet tätä Tiitiäisen satupuu-kirjaa.
Ihana löytö oli, kertakaikkisesti sitten niin. Lämmin kiitos kirjan tekijöille ja kirpparimyyjälle, jonka myyntipöydältä tämän kirjan löysin viime vuonna.
Keskiviikko 28.1.2026
Anu Viikki
Ähtäri
Suomi Finland.
Tässä pieni talvinen kuva kauniin lumisista puista eilen kuvattuna sauvakävelylenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti